EU-parlamentin suurimman ryhmän puheenjohtaja kommentoi MTV:lle muun muassa venäläistä ja kiinalaista vaikuttamista koskevia skandaaleja parlamentissa.
Euroopan parlamentin suurinta ryhmää Euroopan kansanpuoluetta (EPP) johtava Manfred Weber ei kysyttäessä sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmän (ECR) kanssa seuraavalla vaalikaudella.
ECR-yhteistyö olisi suuri muutos pitkään jatkuneeseen toimintatapaan Euroopan parlamentissa, jossa yhteistyö on pitkälti rakentunut varsinkin EPP:n ja sosiaalidemokraattien varaan.
Päättyvällä vaalikaudella mukana on ollut niiden lisäksi keskustaliberaali Uudistuva Eurooppa (RE) sekä useissa kysymyksissä myös Euroopan Vihreiden ryhmä.
Vaaliennusteiden mukaan ECR ja sitä radikaalimpi Identiteetti ja demokratia -ryhmä (ID) olisivat ottamassa vaalivoitot.
– Minun puolueeni DNA:ssa on, että olemme Euroopan, Ukrainan ja oikeusvaltion puolella. Yhteistyötä ei tehdä uusnatsististen liikkeiden kanssa kuten Saksan AfD:n tai Ranskan Le Penin puolueen, Weber linjaa MTV:lle.
Weberin linjaus käytännössä sulkee pois yhteistyön ID:n kanssa, mutta yhteistyö ECR:n kanssa voisi olla mahdollista. ID-ryhmään kuuluvat AfD:n ja Marine Le Penin johtaman Kansallisen liittouman mepit istuvat.
Myös EPP:n kärkiehdokkaan Ursula von der Leyenin lausuntoja on tulkittu niin, että hän olisi avoin ECR-yhteistyölle ensi kaudella.
Manfred Weberin puheiden perusteella ei näytä mahdolliselta, että laitaoikeistolaista ID-ryhmää otettaisiin mukaan yhteistyöhön EU-parlamentin seuraavallakaan vaalikaudella.
Ongelmia ECR-yhteistyössä voisi kuitenkin muodostua oikeusvaltiokysymysten takia, sillä Puolan edellinen hallituspuolue Laki ja Oikeus on tällä hetkellä ryhmän suurin kansallinen delegaatio. Sillä on meppejä tällä hetkellä peräti 25, kun koko ryhmässä on 68 jäsentä.
Lisäksi ryhmät EPP:stä vasemmalle ovat olleet hyvin kriittisiä ECR:n kanssa tehtävää yhteistyötä kohtaan. Eivätkä EPP:n ja ECR:n paikkamäärä hyvin todennäköisesti tule riittämään yhdessä enemmistön muodostamiseen.
Perussuomalaiset oli viime eurovaalien jälkeen mukana perustamassa ID-ryhmää, mutta siirtyi siitä ECR-ryhmään keväällä 2023.
ECR:ää ja ID:tä pidetään oikeistopopulistisina ja eurokriittisinä ryhminä, joista ECR on monella tapaa lievempi vaihtoehto. Yhtenä niitä erottavana tekijänä pidetään useiden ID-ryhmään kuuluvien puolueiden Venäjä-myönteisyyttä ja kriittistä tai jopa torjuvaa suhtautumista Ukrainan tukemiseen.
"Putinin sätkynukkeja"
MTV Uutisten tietojen mukaan Weber olisi taannoin tunnustellut ryhmänsä sisällä yhteistyöhaluja joissakin asioissa jopa ID:n suuntaan, mutta saaneensa ajatukselle tyrmäyksen.
Raotettu ovi vaikuttaa olevan nyt täysin suljettu.
– He (äärioikeisto) sanovat olevansa ylpeitä omasta kansakunnastaan, mutta he ovat yhteydessä Kiinan johtoon ja Putiniin. He ovat Putinin sätkynuket Euroopassa, Weber sanoo viitaten etenkin AfD-puolueeseen.
Viime kuukausina eri maista on kerrottu useista viranomaisten epäilyistä, jotka koskevat ID-ryhmän meppejä ja venäläistä rahoitusta tai informaatiovaikuttamista. Useampi skandaali on liittynyt AfD:n Maximilian Krahiin, joka on puolueen kärkiehdokas eurovaaleissa.
Krahin epäillään ottaneen vastaan laittomasti kiinalaista ja venäläistä rahoitusta. Hänen avustajansa pidätettiin Saksassa viime viikolla epäiltynä vakoilusta Kiinan hyväksi.
– Kaikki näkevät nyt äärioikeiston todellisen luonteen. Kun kyse on venäläisestä tai kiinalaisesta vaikuttamisesta, se on aina ID-ryhmä äärioikealta laidalta, joka on esillä, Weber sanoo.
Tiukka viesti vihreille
Vihreät on ollut kuluvalla kaudella ollut EU-parlamentin neljänneksi suurin ryhmä ja mukana useita kertoja, kun lainsäädäntöhankkeiden ympärille on muodostettu parlamentissa enemmistöjä.
Jos ennusteet toteutuvat, ryhmän painoarvo seuraavassa parlamentissa vähenee, sillä sekä ID että ECR nousevat sen ohi paikkamäärässä.
Weber pitää yhä mahdollisena yhteistyötä vihreiden kanssa, mutta hän ei selvästikään ole tyytyvänen ryhmän toimintaan viime aikoina.
– Kutsun vihreitä miettimään, missä he näkevät itsensä. Oppositiossa vai Eurooppaa rakentavassa enemmistössä, Weber sanoo.
Hän listaa olevansa pettynyt siihen, että vihreät päätyi äänestämään pitkään neuvoteltua maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta sekä EU:n uusia finanssipoliittisia sääntöjä vastaan.
– Vihreät käyttäytyy nyt kuin nyt oppositio. He eivät ota vastuuta tukemalla EU-tasolla saavutettuja kompromisseja, Weber kritisoi.
Manfred Weber ja vihreiden ryhmän toinen puheenjohtaja Terry Reintke EU-parlamentin täysistunnossa.
Vihreiden ryhmä puolestaan on vaatinut, että EPP pidättäytyy yhteistyöstä laitaoikeiston kanssa.
EPP:n riveistä on arvosteltu tällä vaalikaudella tehtyjä kunnianhimoisia ilmastopäätöksiä siitä, että niissä on unohdettu taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma. Näin teki myös kokoomusmeppi Petri Sarvamaa viime viikolla MTV:n haastattelussa.
Myös Weber nostaa juurikin nämä näkökohdat esiin, mutta samalla korostaa, ettei esimerkiksi vuoden 2050 hiilineutraalius tavoitteesta tulla pakittamaan.
Kuka Manfred Weber?
51-vuotias Manfred Weber kuuluu Baijerin kristillissosiaaliseen unioniin CSU:hun, joka on Saksan kristillisdemokraattien (CDU) sisarpuolue.
Hänet valittiin ensimmäistä kertaa Euroopan parlamenttiin vuoden 2004 eurovaaleissa.
Vuodesta 2014 hän on toiminut EPP:n ryhmäjohtajana parlamentissa. Vuodesta 2022 hän on ollut myös EPP-europuolueen puheenjohtaja.
Suomalaiset politiikan seuraajat saattavat muistaa ennen viime eurovaaleja käydystä EPP:n kärkiehdokaskisasta, jossa vastakkain olivat Weber sekä Alexander Stubb.
Manfred Weber ja Alexander Stubb EPP:n puoluekokouksessa Helsingissä marraskuussa 2018. Weber sai kärkiehdokaskisassa 492 ääntä ja Stubb 127 ääntä.
Helsingissä järjestetyssä puoluekokouksessa EPP valitsi Weberin kärkiehdokkaakseen. EU-parlamentin tahto oli, että suurimman ryhmän kärkiehdokkaasta tulisi vaalien jälkeen EU-komission puheenjohtaja.
Eurooppa-neuvosto, eli EU-maiden johtajat, sivuuttivat kuitenkin Weberin ja nostivat tehtävään toisen EPP:tä edustavan saksalaisen, Angela Merkelin hallituksen puolustusministerin Ursula von der Leyenin.