Tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi Ylellä, että hallituksen toimet itärajan hallinnassa ovat olleet tarpeellisia. Hänen mukaansa Venäjän toiminta on johtanut tilanteeseen, jossa kansainvälisen oikeudenkin on sopeuduttava uuteen tilanteeseen.
Itärajan pitäminen kiinni on ollut hallitukselta hyvä ratkaisu, sanoo tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hän kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
– Venäjä ja [Vladimir] Putin välineellistää, eli käyttää ihmisiä sodan välineenä tai aseena. Ja se on häikäilemätöntä, kyynistä ja väärin, Stubb sanoi.
Presidentin tietojen mukaan rajan yli pyrkineiden miesten ja naisten määrä on ollut noin 1300-1500. Toinen puoli asiassa on Venäjän pelko liikekannallepanon vaikutuksesta venäläisten miesten pakenemiseen Suomen kautta.
– Tässä pelataan ikään kuin tuplapeliä. Ratkaisu siitä, että raja pidetään juuri nyt kiinni, on hyvä.
– Toivon tietysti, että hallitus tulee samaan eduskunnassa läpi oman aloitteensa ja lainsäädäntönsä rajasta. Siitä keskustelimme viimeksi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eilen, Stubb totesi.
Stubb pitää rajalakien uudistuksia toimivina välineitä myös siksi, että niiden avulla voitaisiin jatkossa yhtä lailla avata rajoja.
Lue myös: Stubb Ylellä: Suomen maavoimia voitaisiin käyttää Nato-maissa myös rauhan aikana
Stubb: Kyse on poikkeuslaista, jolla on tiukat ehdot
Valmisteilla olevat rajalait mahdollistaisivat turvapaikanhakijoiden nopean käännyttämisen rajalla, mikäli hakemus katsottaisiin perusteettomaksi. Kritiikkiä on tullut esimerkiksi Rajavartiolaitokselta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
Stubbin mukaan lakien valmistelussa keskeiset kysymykset liittyvät sekä rajan ylittäjien että rajaviranomaisten oikeusturvaan.
– Kysehän on poikkeuslaista, jossa on aika tiukatkin ehdot sille, että se voidaan ottaa käyttöön. Silloin tavoitteena on, että sitä ei tarvitse ottaa käyttöön, hän sanoi.
Stubb kertoo myös pohtivansa, onko nyt kyseessä hetki, kun kansainvälinen oikeuskäytäntö alkaa muuttua.
– Tässä ei ole kyse perinteisistä pakolaisista tai maahanmuuttajista, vaan tässä on kyse ihmisen välineellistämisestä, ja silloin kansainvälisen oikeudenkin pitää elää ajassa.
– Voisin hyvin kuvitella, että tästä lähtee laajempi keskustelu, ja ehkä oikeuskäytännön myötä se [kansainvälinen oikeus] tulee myös muuttumaan, Stubb totesi.