Euroopassa on onnistuttu hyvin uusiutuvan energian ja kierrätyksen lisäämisessä. Sen sijaan elinympäristöjen tuhoutumista, ylikalastusta ja saastumista ei ole pystytty pysäyttämään. Näin kertoo Euroopan ympäristöviraston tänään julkaistu raportti. Raportin mukaan ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii radikaaleja muutoksia elintapoihin, ruuantuotantoon ja energiajärjestelmään.
Ilmansaasteiden takia joka vuosi 430 000 eurooppalaista kuolee ennenaikaisesti. Välimeren kalakannoista yli 90 prosenttia on ylikalastettuja. Lämpenevä ilmasto sulattaa alppien jäätiköitä.
Luonnon monimuotoisuus hupenee. Suojelun taso on riittämätön 60 prosentilla lajeista ja 80 prosentilla luontotyypeistä.
Päästöt vähentyneet selvästi
Jossakin on toki onnistuttukin: kierrätys on parantunut ja kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä vähentynyt. Uusiutuvan energian käyttöä on lisätty huomattavasti. Kokonaisuutena ympäristö voi aiempaa paremmin.
- Meillä on sellainen kaksijakoinen kehitys. Perinteiset ilma- ja vesipäästöt ovat vähentyneet ja monissa paikoissa se näkyy jo nyt vesien ja ilman laadussa. Toisaalta luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut ovat edelleen heikentyneet, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Per Mickwitz.
Kestävä elämäntapa vielä kaukana
Eurooppa näyttää saavuttavan hyvin lyhyen aikavälin ympäristötavoitteet. Esimerkiksi vuodelle 2020 astetut hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet ovat toteutumassa. Sen sijaan pitkän aikavälin tavoitteet ovat karkaamassa. Eurooppa tavoittelee vuoteen 2050 mennessä kestävää elämäntapaa, jossa maapallon rajalliset resurssit otetaan huomioon ja luovutaan ylikulutuksesta.
- Siihen ei päästä nykyisillä toimenpiteillä. Koko meidän energiajärjestelmän, ruuantuotannon, liikkumisen, pitää muuttua radikaalisti. Koko maailma on tämän haasteen edessä. Se on myös iso mahdollisuus niille, jotka kykenevät innovoimaan ja kehittämään uusia ratkaisuja, arvioi Per Mickwitz.
Tekemättömyys tulee muutoksia kalliimmaksi
Euroopan komission arvion mukaan siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan vaatisi 270 miljardin euron investoinnit vuodessa eli 1,5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
- Totta kai muutos maksaa aina jollekin, mutta samanaikaisesti on itsestään selvää, että ellemme tee muutoksia, se tulee vielä kalliimmaksi. Jo nyt ilmastonmuutoksen sopeutumisen kustannukset ovat nähtävissä niin Suomessa kuin muuallakin, huomauttaa Mickwitz.
Mickwitzin mukaan tarvittavien muutosten toteutuminen riippuu päättäjistä.
- Se riippuu siitä, miten rohkeita poliitikot ovat niin Euroopassa kuin Suomessakin. Miten paljon olemme vanhassa kiinni ja miten paljon tartumme ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin, kyselee Mickwitz.