Ex-äärioikeistoaktiivi vaihtoi puolta ja kritisoi poliitikkojen rasistista kielenkäyttöä: "Toistaa kaikuja äärioikeistolaisesta retoriikasta"

Vuonna 1989 Lontoon eteläosassa Wellingin kirjastossa oli käynnissä tapahtuma, jossa paikallisten asukkaiden oli tarkoitus keskustella äärioikeistopuolue Britannian kansallispuolueen (BNP) herättämästä huolesta.

Huoli konkretisoitui karmealla tavalla, kun joukko äärioikeistoaktiiveja hyökkäsi kirjastoon ja alkoi hakata kirjastossa olevia – joista moni oli vanhoja naisia – tuoleilla ja pöydillä. Yhdeksän iskun uhreista joutui sairaalaan.

Yksi väkivaltaan osallistuneista oli brittimies ja silloinen äärioikeistoaktiivi Matthew Collins. Hän toimi eri äärioikeistolaisissa ryhmissä, joihin lukeutui BNP:n lisäksi muun muassa uusnatsiryhmä Combat 18.

– Minulla oli jo epäilyksiä ennen iskua. Ne ihmiset, jotka kokoontuivat kirjaston keskustelutilaisuuteen, ovat samoja ihmisiä, jotka kampanjoivat esimerkiksi kirjastojen sulkemista vastaan tai pyörittävät ruoka-apua, Collins kertoo yli 20 vuotta tapahtumien jälkeen STT:lle.

– Sen sijaan ne ihmiset, joiden kanssa minä pyörin, eivät tehneet mitään näistä. He väittivät rakastavansa kotimaataan, mutta eivät todellisuudessa tehneet mitään sen hyväksi.

Vuosien maanpako Australiassa

Väkivalta järkytti Collinsia niin paljon, että hän alkoi kyseenalaistaa äärioikeistoryhmien toimintaa.

Hän ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa irtaantunut ryhmästä tai luopunut rasistisista ajatuksista. Sen sijaan hän alkoi jakaa salaa tietoja antifasistiselle SearchLight-lehdelle Britannian äärioikeiston toiminnasta.

Tietolähteenä oleminen oli vaarallista. Collins jäi kiinni, mikä pakotti hänet piilottelemaan Australiaan useiksi vuosiksi.

Lue myös: Vaikuttaako Ruotsin terrorismiarvio Suomeen? Supo: ”Ruotsi on ollut radikaali-islamistisessa propagandassa kohteena poikkeuksellisella tavalla”

Lopulta Collins uskalsi palata Britanniaan ja tuli julkisuuteen tarinansa kanssa.

Nykyisin Collins työskentelee Hope Not Hate -kansalaisjärjestössä, joka taistelee äärioikeistolaista liikehdintää vastaan. Hän on järjestön tiedustelupäällikkö, joka pitää yhteyttä äärioikeistolaisten ryhmien sisällä toimiviin salaisiin tietolähteisiin.

– Meillä on käytännössä lähde jokaisessa merkittävässä äärioikeistoryhmässä.

Collinsin elämään perustuvaa Sisäpiirissä-televisiosarjaa esittää nyt myös Yle. Sarja kertoo Collinsin elämään pohjautuen brexitin jälkeisestä, poliittisesti jakautuneesta Britanniasta. Collins saa itselleen tietolähteen äärioikeistolaisesta, sittemmin kielletystä National Action -ryhmästä.

Tietolähde Robbie Mullen paljastaa hänelle, että yksi ryhmän jäsen suunnittelee työväenpuolueen poliitikon Rosie Cooperin murhaa. Collinsin mukaan poliisilla ei ollut aavistustakaan murhasuunnitelmasta ennen kuin Mullen otti häneen yhteyttä.

Ymmärrystä ääriryhmiin ajautuneille

Taustansa vuoksi Collins ymmärtää niitä tekijöitä, jotka saavat ihmiset ajautumaan äärioikeistojärjestöön.

– Mitä vanhemmaksi tulet, sitä enemmän ymmärrät, miksi toimit menneisyydessä kuten toimit. Ja virheitä, joita teit, nyt viisikymppinen mies kertoo.

Collinsin mukaan hän oli vihainen, hämmentynyt ja ahdistunut nuori mies. Ex-brittipääministeri Margaret Thatcherin tiukan talouspolitiikan ja leikkauksien Britanniassa kasvaminen oli vaikeaa työväenluokkaan kuuluneelle nuorelle.

– Ja tilanne on vaikea monelle nytkin, Collins sanoo, viitaten Britannian talouskriisiin, jossa useiden kansalaisten elinkustannukset ovat nousseet huimasti.

Lue myös: Radikaali Suomen Sisu on pyrkinyt politiikan huipulle, ja puheenjohtajan mukaan tavoite on nyt toteutunut

Collins kertoo todella uskoneensa, että äärioikeistolaiseen ryhmään kuuluminen voisi tarjota hänelle parempia mahdollisuuksia elämässä.

– Näin sen mahdollisuutena lyödä takaisin ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, hän kuvaa.

Hänen mukaansa monet ryhmien jäsenistä ovat sulkeutuneita ja eristynyttä elämää viettäviä ihmisiä, joille äärioikeistoryhmät antavat yhteisön.

– Monet heistä ovat rikkinäisiä. Yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole ystäviä. He löytävät näistä ryhmistä toveruutta.

Rasistisista ajatuksista irtautuminen vie aikaa

Tämä tekee myös äärioikeisto- ja uusnatsiryhmistä irrottautumisen vaikeaksi. Collins vertaa ryhmistä irtautumista mihin tahansa hankalaan ihmissuhteesta irtautumiseen.

– Jopa monet niistä, jotka toimivat tiedonantajina meille, ovat riippuvaisia näissä ryhmissä saaduista ihmissuhteista.

Usein tietolähteiksi ryhtyvät tai ryhmästä lähtöä suunnittelevat ovatkin saaneet jollain tapaa tarpeekseen: heitä uhkaa vankeus, väkivallan uhka tai muu. Irtautumista rasistisista ajatuksista ei kuitenkaan automaattisesti tapahdu, vaan se vie aikaa.

Tietolähteeksi ryhtyminen ja ryhmästä lähtö ovat myös turvallisuusriski. Teot voivat vaatia maan alle menemistä ja piilottelua pitkään – kuten Collins itse joutui tekemään.

Nykyisinkin Collins joutuu vilkuilemaan toistuvasti olkansa yli. Collins kertoo, että hänet on uhattu tappaa ja myös hänen perhettään on uhkailtu. Hän myöntääkin, että työ on vaatinut hänestä veronsa.

– Näen säännöllisesti terapeuttia.

Työväenluokka unohtuu antirasistisessa puheessa

Collinsin mukaan olisi tärkeä ymmärtää, miten erilaisessa todellisuudessa osa ihmisistä elää.

– Meillä on monikulttuurisessa Britanniassa ihmisiä, jotka eivät 30 ikävuoteen mennessä ole koskaan syöneet ulkona ravintolassa tai lentäneet lentokoneella. Ja heitä on yllättävän paljon.

Yksi tällainen henkilö on Collinsin tietolähde Robbie Mullen, jonka tarina on myös Sisäpiirissä-tv-sarjassa keskeisessä roolissa.

Mullen on yksinäinen ja eksyksissä oleva mies, jonka läheisin henkilö on sisko.

Mullen ryhtyy Collinsin tietolähteeksi. Collinsin kanssa hän tekee myös elämänsä ensimmäisen ulkomaanmatkan ja syö ensimmäistä kertaa elämässään italialaisessa ravintolassa.

Collins kritisoikin sitä, että antirasistinen puhe ja koulutus on usein keskiluokkaista. Puhe ei siksi tavoita niitä, jotka ovat äärioikeistoretoriikalle erityisen alttiita. Pelkkä rasismin tuomitseminen pahaksi ei saa näitä ihmisiä muuttamaan näkemyksiään, hän sanoo.

– Meillä on kasvava määrä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten yhteiskunnassa toimitaan. Kun katsoo ihmisiä, jotka ajautuvat näihin ryhmiin, tunnistaa heidän elämässään helposti monia tekijöitä, jotka ovat ajaneet heidät siihen pisteeseen.

Koronapandemia ja salaliittoteoriat pahentaneet tilannetta

Hänen mukaansa koronapandemian aiheuttama eristyneisyys ja verkon salaliittoteoriat ovat pahentaneet osan ääriliikkeissä olevien tilannetta.

– Aiemmin teimme töitä sen kanssa, että ihmiset pääsisivät irti vihasta ja ennakkoluuloistaan. Nyt teemme töitä ihmisten kanssa, jotka ovat osittain irtautuneet todellisuudesta eristyneisyyden vuoksi.

Samalla nämä ihmiset ovat alttiita uskomaan salaliittoteorioita, jotka tekevät vaikeasta maailmasta helpommin ymmärrettävän.

Poliitikkojen rasistinen kielenkäyttö vaarallista

Collins nostaa esille STT:n haastattelussa myös Suomessa ajankohtaisen asian, poliitikkojen rasistisen kielenkäytön.

Collins pitää äärimmäisen vaarallisena sitä, että poliittinen eliitti normalisoi omalta osaltaan rasistista puhetapaa. Hänen mukaansa tällainen kielenkäyttö kopioituu myös nopeasti tavallisen kansan puheisiin.

Brittipoliitikot ja etenkin nykyinen konservatiivipuolueen johtama hallitus saa kyytiä Collinsin haastattelussa.

– Hallituksemme toistaa kaikuja äärioikeistolaisesta retoriikasta, hän sanoo. Niin se tekee siitä huolimatta, että hallitusta johtaa Rishi Sunak, jonka omat vanhemmat ovat maahanmuuttajataustaisia.

Hän nostaa esimerkiksi konservatiivipuolueen varapuheenjohtajan Lee Andersonin elokuussa laukomat kommentit, joiden mukaan "turvapaikanhakijat voivat painua vittuun takaisin Ranskaan", jos nämä eivät ole tyytyväisiä asumisoloihinsa. Hallituksen edustajat kertoivat Guardianille seisovansa varapuheenjohtajan takana.

"White jihad" huolestuttaa

Yhtenä huolta nostavana ilmiönä Collins pitää Britanniassa noussutta äärioikeistotrendiä, jonka hän on nimennyt "white jihadiksi".

Collinsin mukaan white jihadia kannattavat ovat kopioineet toimintatapojaan ääri-islamistisilta järjestöiltä, kuten Isisiltä. Ryhmän ideologiaan kuuluvat "rotusotaan" kannustaminen ja vihamielisyys sekä väkivaltaan yllyttäminen naisia kohtaan. Ryhmän ideologia kannustaa myös jäseniään tekemään iskujaan yksin – äärijärjestö Isisin kannattajien tapaan.

Lue myös: Uusi ääriliike nousee Euroopassa – "Tarkoituksena on murentaa ihmisten luottamusta demokratiaan"

Aatteen kannattajaksi identifioitui myös Jack Renshaw – sama äärioikeistoaktivisti, joka suunnitteli kansanedustaja Rosie Cooperin murhaa. Renshaw sai myös tuomion lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

"Syntipukiksi valitaan sotaa pakeneva lapsi"

Äärioikeisto saa tuulta purjeisiinsa kasvavasta epätasa-arvosta. Näin on kaikkialla, ei vain Britanniassa. Collins käyttää tilanteen kuvaamiseksi vertauskuvaa.

– Nämä ihmiset seisovat valtavan, varallisuutta uhkuvan linnan ulkopuolella, johon he eivät pääse sisään tai käsiksi. Ja syntipukiksi valitaan sotaa pakeneva irakilainen lapsi ja väitetään hänen varastavan sinulta. Eikä syntipukiksi valita linnan sisällä istuvaa ihmistä, hän kuvaa.

Huolestuttavana Collins pitää myös sitä, että suoranainen valehtelukaan ja siitä kiinnijääminen ei tunnu vaikuttavan esimerkiksi poliitikkojen suosioon. Disinformaatio ja salaliitot leviävät sumeilematta netissä.

– Emme puolusta enää totuutta.

Lue myös: Ovatko perussuomalaiset äärioikeistoa? Näin asiantuntija perustelee

"Äärioikeisto" – yksi sana toistuu, kun ulkomaiset mediat ruotivat Orpon hallituspohjaa

Pöllöraati: RKP on mehukkaassa tilanteessa – ”PS:n kannattaisi nuoleskella niin paljon kuin pystyy”