Radikaali Suomen Sisu on pyrkinyt politiikan huipulle, ja puheenjohtajan mukaan tavoite on nyt toteutunut

Suomen Sisun jäsenten hakeutuminen politiikan pariin on ollut yksi järjestön vuosien varrella asettamista strategisista tavoitteista. Tässä järjestö on myös onnistunut, sanoo puheenjohtaja Kristian Viding. Suomen Sisun vastuutehtävissä on vaikuttanut esimerkiksi ihmisiä, jotka ovat nykyään hallituspuolue perussuomalaisten kansanedustajia.

Vidingin mukaan toinen tavoite on ollut maahanmuuttoon liittyvien teemojen saaminen osaksi poliittista keskustelua.

– Jos ajattelee 1990-lukua, niin eihän maahanmuutto ollut mikään poliittinen teema. Järjestön piirissä koettiin, että sen pitäisi olla, ja sitä ajatusta olemme pyrkineet edistämään.

Viding myöntää, että järjestön toiminta ei ole enää yhtä aktiivista kuin se parhaimmillaan oli. Hänen mukaansa poliittisella urallaan edenneillä jäsenillä ei ole järjestötoiminnalle aikaa.

– Ehkä tässä on sellainen lopulta positiivinen ongelma, että nämä ihmiset kokevat, että he pystyvät nyt edistämään valtakunnanpolitiikassa niitä tavoitteita, mitä he ovat Sisussa pyrkineet edistämään, Viding sanoo.

– Sanotaan myöskin näin, että järjestöllä on ollut aikanaan tiettyjä strategisia tavoitteita, joita on pitkälti myös saavutettu ja se näyttäytyy tällä hetkellä siten, että järjestö ehkä vähän etsii itseään.

Kun Jussi Halla-aho nousi perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja puolue hajosi vuonna 2017, saivat Suomen Sisussa toimivat tahot perussuomalaisissa enemmän vaikutusvaltaa. Tämän jälkeen Suomen Sisusta järjestönä on muotoutunut enemmän verkostoitumiskanava ja muu toiminta on ollut vähäistä, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tommi Kotonen.

– Olennaisin muutos Sisun kannalta oli siinä vaiheessa varmaan se, että kun (perussuomalaisten) puoluejohdossa oli useita sisulaisia ja puheenjohtajallakin sisutausta, saattoi kysyä, oliko Sisulla enää mitään merkitystä? Oliko se saavuttanut tavoitteensa?

Vuonna 2017 keskusta ja kokoomus heittivät perussuomalaiset ulos hallituksesta. Nykyinen pääministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli tuolloin yhteistyön mahdottomuutta erilaisella arvopohjalla.

Tiiviit yhteydet perussuomalaisiin

Suomen Sisu kertoo olevansa puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, mutta sillä on ollut vuosien varrella tiiviit yhteydet perussuomalaisiin. Viding toteaa, että moni sisulainen tuntuu löytäneen poliittisen kotinsa perussuomalaisista, kuten hän itsekin.

– Olin vuosikaudet kokoomuksen jäsen, mutta liityin alkuvuodesta perussuomalaisiin. Olen kokenut sen omana poliittisena kotinani, mutta sitten taas puoluepolitiikka ei varsinaisesti kuulu Suomen Sisun rooteliin. Koemme tehtäväksemme, että pyrimme vaikuttamaan siihen, mistä politiikassa ja yhteiskunnassa keskustellaan, Viding sanoo.

Lue myös: Ovatko perussuomalaiset äärioikeistoa? Näin asiantuntija perustelee

Kokoomuksessa Viding toimi kansanedustaja Wille Rydmanin taustajoukoissa ja kertoo olevansa yhä tämän tukijoukoissa. Myös Rydman siirtyi alkuvuodesta perussuomalaisiin, ja kesällä hänet valittiin elinkeinoministeriksi.

Yhtenä vaikuttamiskeinona Suomen Sisun strategisten tavoitteiden edistämisessä Viding nostaa esille Halla-ahon ja tämän Scripta-blogin.

– Scriptan vieraskirjan inspiroimana kehitettiin myöhemmin Hommaforum-keskustelupalsta, joka oli aikanaan hyvinkin aktiivinen. Siellä vieraili valtavirtapoliitikkoja keskustelemassa ihmisten kanssa, eikä todellakaan vain perussuomalaisia. Hommaforum saattoi esimerkiksi teettää Taloustutkimuksella maahanmuutosta tutkimuksia, jotka parhaimmillaan julkaistiin ihan Helsingin Sanomissa, Viding kertoo.

Halla-aho on tuomittu sakkoihin vuonna 2008 Scriptassa julkaistusta blogikirjoituksestaan. Korkein oikeus katsoi vuonna 2012, että Halla-aho syyllistyi uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

"Aito pyrkimys" 

Viding uskoo järjestön onnistuneen kohtuullisesti pysymään puoluepoliittisesti sitoutumattomana, vaikka jäseninä on "aika paljon" perussuomalaisia.

– Aito pyrkimys siihen on, että ei liittouduta puolueiden kanssa.

STT:n heinäkuussa Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH) saamien asiakirjojen mukaan Suomen Sisun ja sen paikallisyhdistysten vastuuhenkilöinä on toiminut perussuomalaisten kansanedustajia ja useita puolueeseen kuuluvia. Tiedot eivät kuitenkaan ole täysin ajantasaisia, mikä selviää ottamalla yhteyttä vastuutehtäviin merkittyihin perussuomalaisten kansanedustajiin.

PRH:n tiedoissa Suomen Sisun Keski-Pohjanmaan piirin piiripäälliköksi on merkitty perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas. Peltokangas kuitenkin kertoo STT:lle, että hän on irtisanoutunut tehtävästä touko–kesäkuun vaihteessa.

Kansanedustaja Jenna Simulalla puolestaan on PRH:n asiakirjojen mukaan yli kymmenen vastuutehtävää järjestössä, mutta Simulan mukaan hän ei ole ollut enää vuoden 2019 jälkeen noissa vastuutehtävissä.

Kansanedustaja Juha Mäenpäälle on nimetty eri paikallisyhdistyksiin kaksi vastuutehtävää, joista toinen on Etelä-Pohjanmaan piirin päällikkyys. Hän kertoo, että toimii tehtävissä edelleen, mutta kutsuu toimintaa satunnaiseksi kahvitteluksi.

Suomen Sisun vastuuhenkilöiden joukossa on PRH:n tietojen perusteella ainakin ollut useampi perussuomalaisten kunnallispoliitikko ja puolueesta vaaleissa ehdolla ollut henkilö.

Muitakin yhteyksiä järjestön ja perussuomalaisten väliltä löytyy viime ajoilta. Suomen Sisu esimerkiksi järjesti jäsentapaamisen perussuomalaisten puoluekokouksen yhteydessä Tampereella elokuussa, kertoi muiden muassa Iltalehti.

Suomen Sisun mukaan perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja oli kesäkuussa puhumassa Porvoossa järjestön vuotuisessa tilaisuudessa Eugen Schaumanin haudalla.

Elinkeinoministerin paikalta muun muassa äärioikeistoaiheisten viittausten vuoksi kesällä eroamaan joutunut perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila isännöi Suomen Sisun Varsinais-Suomen piirille eduskuntavierailun viime vuonna.

Lue myös: HS:n kysely: Perussuomalaisten kannattajista valtaosan mielestä Suomessa ei esiinny rasismia juuri lainkaan

Järjestöä vaikeaa määritellä

Perussuomalaisille sisulaisten voimakkaampi mukaantulo vuoden 2017 myllerryksessä tarkoitti tutkijatohtori Tommi Kotosen mukaan sitä, että puolue siirtyi samalla selkeämmin eurooppalaiseksi oikeistoradikaaliksi puolueeksi. Suomen Sisu tuo puolueelle Kotosen mukaan monennäköisiä kontakteja, myös äärioikeistolaisiin toimijoihin.

Kotosen mukaan vuonna 1998 perustettu Suomen Sisu on merkityksellinen järjestö jo sen vuoksi, että se on nationalistisella kentällä pisimpään Suomessa toiminut järjestö. Hän sanoo, että Sisulle on hankalaa antaa tiettyä määritelmää, koska sen jäseniin kuuluu hyvin erilaisia toimijoita.

– Osan voi selkeästi luokitella kuuluvan äärioikeistoon, mutta siellä on ollut liberaalimpiakin toimijoita. Oikeistoradikaali järjestö saattaisi kuvata heitä, Kotonen sanoo.

Kotosen mukaan äärioikeisto ja oikeistoradikaalit eroavat toisissaan suhtautumisessa demokratiaan ja väkivaltaan. Oikeistoradikaalit hyväksyvät sinällään edustuksellisen demokratian keinona vaikuttaa yhteiskuntaan ja toimivat poliittisen järjestelmän kautta. He eivät halua kaataa järjestelmää, toisin kuin äärioikeisto. Äärioikeisto myös hyväksyy väkivallan käytön politiikan välineenä ainakin jossain määrin.

Alkuvuosinaan Suomen Sisun on voinut Kotosen mukaan luokitella äärioikeistolaiseksi.

– Sisulla on verkkosivuillaan edelleenkin heidän ensimmäinen ohjelmansa, jossa puhuttiin kansojen sekoittumisesta ja kyseenalaistettiin edustuksellinen demokraattinen järjestelmä. Toki siellä niitä (äärioikeistolaisia) piirteitä vieläkin on, ei se ole mihinkään kadonnut, Kotonen sanoo.

– Toisaalta, jos katsoo Suomen Sisun toimintaa, voi sanoa, että se on suurimmilta osin hyvin maltillista ja perinteistä järjestötoimintaa, hän lisää.
 

Vähemmän uusnatseja

Kotonen sanoo Sisun muuttuneen "salonkikelpoisemmaksi" vuosien varrella. Tähän on Kotosen mukaan osaltaan vaikuttanut se, että järjestö päätti panostaa jollain tasolla poliittiseen toimintaan. Kotonen arvioi muutoksen vaikuttaneen myös siihen, että järjestö on kirjoittanut ohjelmiaan uusiksi.

Kotosen mukaan järjestö on muuttunut maltillisempaan suuntaan myös puheenjohtajavaihdoksen myötä 2010-luvun taitteessa.

– Kolmas heihin vaikuttanut tekijä on se, että Suomen Sisun toiminnassa mukana olleet uusnatsit järjestäytyivät samoihin aikoihin Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kautta ja ovat jatkaneet omaa järjestötoimintaansa. Jos alkuvuosina toiminnassa oli selkeitä uusnatseja, on heitä nyt vähemmän, Kotonen sanoo.

– Toki, jos Suomen Sisussa toimivien verkostoja kartoittaa, niin kyllähän sieltä löytyy esimerkiksi sinimustassa liikkeessä toimivia.

Esimerkiksi rasistisen ja fasistisen sinimusta liike -puolueen (SML) puheenjohtaja, entisessä perussuomalaisten nuorisojärjestössä vaikuttanut Tuukka Kuru kertoo STT:lle, että hän on Suomen Sisun rivijäsen. Kuru on aiemmin toiminut Lapin piirijärjestön puheenjohtajana.

Kuru tuomittiin kesäkuussa sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän julkaisi lokakuussa 2020 tviitin, jossa hän oikeuden mukaan panetteli ja solvasi juutalaisia heidän uskontonsa vuoksi.

Kuru kertoi STT:n haastattelussa joulukuussa, että SML on rotuidentiteettiä ylläpitävä puolue.

– Eli meitä voi pitää siltä osin rasistisena oikeistoradikaalina liikkeenä, että kyllä me koemme, että suomalaiset ovat arvokkaampia kuin vieraat kansat, Kuru kertoi.

Myös toinen Sisun vastuuhenkilönä toiminut on saanut sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän oli oikeuden mukaan asettanut yleisön saataville lukuisia uhkaavia, panettelevia ja solvaavia viestejä, joista osasta on voinut saada käsityksen, että maahanmuuttajiin tulisi kohdistaa väkivaltaa.

Kilpailusuhde PVL:ään

Kotosen mukaan Suomen Sisulla oli aikanaan jossain määrin kilpailusuhde uusnatsijärjestö Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen (PVL). Korkein oikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi vuonna 2020.

– Suomen Sisu on aikanaan avoimestikin tavoittelut markkinajohtajuutta tällä kentällä. Kilpailuasetelma on ollut ajoittain näkyväkin, Kotonen sanoo.

Vuonna 2015 PVL:ään kuulunut Suomen Vastarintaliike (SVL) ja Suomen Sisu kokoontuivat kunnioittamaan kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin viime vuosisadan alussa surmannutta Eugen Schaumania tämän haudalle Porvoossa. Paikalla ollut perussuomalaisten kansanedustajana ja Suomen Sisun puheenjohtajana toiminut Olli Immonen julkaisi Facebook-sivullaan tilaisuudesta kuvan, jossa hän poseerasi SVL:n jäsenten kanssa. Immonen kuitenkin kiisti, että hänellä olisi yhteyksiä järjestöön.

Samana vuonna Hufvudstadsbladet uutisoi, että Schaumanin suku on närkästynyt siitä, että haudasta on tullut äärioikeistolaisten pyhiinvaelluskohde. Immonen putosi eduskunnasta viime vaaleissa, mutta hänet valittiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeriksi.

Kotosen mukaan sisulaisia on osallistunut myös Awakening-konferenssiksi kutsuttuihin tapahtumiin, joissa käsitellään muun muassa niin kutsutun valkoisen rodun selviytymistä ja länsimaisen yhteiskunnan rappioitumista.

– Hyvin samantyyppisiä tapahtumia on muun muassa Virossa ja Ruotsissa. Ne liittyvät toimijoihin, joita on usein nimitetty alt-rightiksi, mutta itse puhuisin äärioikeistolaisista tapahtumista. Jos ei varsinaisista uusnatseista, niin kohtuullisen radikaaleja mielipiteitä esittävistä toimijoista.

"Keskustellaan paljon"

Suomen Sisun puheenjohtaja Viding sanoo, ettei tunnista ajatusta, että järjestössä olisi ollut "erikseen ääriainesta" tai että järjestön koostumus olisi juurikaan muuttunut.

Vidingin mukaan Suomen Sisun yleisilme maltillistui ja valtavirtaistui viimeistään siinä vaiheessa, kun Jussi Halla-aho veti järjestöön paljon jäseniä 2000-luvun alkupuolella. Mikäli mitään ääriainesta alun perinkään oli, Viding painottaa.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Halla-aho on tunnetuin Suomen Sisuun liitetty poliitikko. Halla-aho kuului järjestöön useita vuosia ja oli sen kunniajäsen. Vuonna 2019 Halla-aho kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän on eronnut Suomen Sisusta. Syytä tai tarkkaa ajankohtaa eroon tuolloin perussuomalaisten puheenjohtajana toiminut Halla-aho ei avannut, mutta kertoi eron tapahtuneen puolueen puheenjohtajaksi nousemisen jälkeen.

Vidingin mukaan järjestössä on tällä hetkellä noin 2 000 ihmistä. Hän ei suoraan kerro, mikä saisi järjestön erottamaan jäsenen, mutta jäsenten odotetaan hyväksyvän järjestön periaatteet.

– Mutta toki meillä on omantunnonvapaus ja hyvin laaja käsitys sananvapaudesta nimenomaan siinä mielessä, että meillä saa olla myös eri mieltä asioista ja meillä keskustellaan hyvin paljon asioista.