Europarlamentaarikoiden lisäeläkejärjestelmästä uhkaa tulla jättilasku veronmaksajille, koska sitä hoitavan rahaston varat eivät riitä ex-meppien muhkeiden lisäeläkkeiden maksamiseen.
Anteliaan järjestelmän piirissä olevat entiset mepit voivat saada lisäeläkettä tavallisen eläkkeensä päälle jopa 6 300 euroa kuussa loppuelämänsä ajan. Arvioiden mukaan rahasto on käymässä tyhjiin lähivuosien aikana.
– Vuoden 2017 lopussa eläkerahaston vakuutusmatemaattinen alijäämä oli 305,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 osalta luku tulee vasta ensi vuoden vastuuvapauskäsittelyssä, kertoi Euroopan parlamentin lehdistötiedottaja Maria Tuomela.
Lisäeläkkeiden tulevaisuus oli esillä viime kuun lopun päätöslauselmassa, joka koski Euroopan parlamentin ennakkoarviota tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2020.
Parlamentin hyväksymässä päätöslauselmassa viitattiin sääntöön, jonka mukaan meppien lisäeläkkeisiin hankkimat ”oikeudet ja odotusoikeudet säilyvät täysimääräisinä”.
Päätöslauselmassa parlamentti kehotti pääsihteeriä ja puhemiehistöä laatimaan eläkerahaston kanssa kiireellisesti selkeän suunnitelman parlamentille, jotta se ottaa ”vastuulleen ja hoitaakseen jäsentensä vapaaehtoista eläkejärjestelmää koskevat velvollisuutensa ja tehtävänsä”.
Vuonna 2009 Euroopan parlamentin puhemiehistö linjasi, että parlamentilla on laillinen vastuu taata lisäeläkejärjestelmään kuuluvien oikeudet, jos rahaston varat loppuvat.
Onko siis vastuu meppien lisäeläkkeiden maksamisesta siirtymässä nyt rahastolta Euroopan parlamentille, eli veronmaksajille?
– Vapaaehtoisen eläkerahaston kohtalosta ei ole tehty päätöstä. Parlamentin hallinnon pitää vielä tarkastella toimia joilla rahaston ongelmiin puututaan, Tuomela kertoi.
Tarkasteltavaa riittää. Rahaston taloudellinen tilanne on surkea, kun ottaa huomioon sen vastuut.
Vuoden 2017 lopussa eläkerahaston nettovarallisuus oli 137 miljoonaa euroa ja eläkevastuu oli 442,4 miljoonaa euroa.
Parlamentin pääsihteerin arvion mukaan rahaston pääoma on käytetty loppuun jo huomattavasti ennen kuin eläkevelvoitteet päättyvät ja mahdollisesti jo vuoteen 2024 mennessä.
Lisäeläkkeen piiriin ovat päässeet ne mepit, jotka ovat suorittaneet lisäeläkemaksua rahastoon. Ikäraja edun saamiselle on säädetty 63 ikävuoteen. Järjestely oli mepeille hyvin kannattava, koska europarlamentaarikko maksoi lisäeläkemaksusta kolmasosan ja parlamentti kaksi kolmasosaa.
Mepin lisäeläkemaksu oli noin tuhat euroa kuussa ja parlamentti maksoi maksua heidän puolestaan reilut kaksi tuhatta euroa.
Mepin oli mahdollista hoitaa oma maksuosuutensa Euroopan parlamentin maksamilla kulukorvauksilla, joiden oikea käyttötarkoitus on parlamentaarikon toimen hoitamiseen liittyvät kulut, kuten toimistovuokrat kotimaassa sekä puhelin- ja postikulut.
Ex-meppien lisäeläke on maksimissaan jopa 6 300 euroa
Vaalien 2009 jälkeen rahasto suljettiin uusilta mepeiltä ja uusien lisäeläkemaksujen vastaanotto loppui myös sen vanhoilta jäseniltä.
Mitä useampia vuosia maksoi lisäeläkemaksuja, sitä suuremman lisäeläkkeen saa. Viiden vuoden lisäeläkemaksujen maksaminen tuo loppuiäksi eläkkeelle siirtyneelle mepille reilun 1 500 euron lisäeläkkeen kuussa. Maksimilisäeläke on vajaat 6 300 euroa ja se on voinut kertyä 20 vuoden maksamisella.
Suurin eläke, jonka vapaaehtoinen eläkerahasto maksoi vuonna 2018, oli 6 262 euroa ja että keskimääräinen eläke oli 1 934 euroa.
Vuoden 2017 lopussa rahaston piiriin kuului Euroopan parlamentin mukaan 661 eläkeläistä.
Vanhuuseläkettä karttuu kaikille mepeille 3,5 prosenttia palkasta joka vuodelta, jonka hän on europarlamentissa.
Ask the EU -sivuston julkaisemien tietojen perusteella suomalaisista entisistä ja nykyisistä europarlamentaarikoista ainakin nämä ovat oikeutettuja lisäeläkkeisiin nyt tai tulevaisuudessa:
Riitta Myller (sd)
Esko Seppänen (vas)
Piia-Noora Kauppi (kok)
Eija-Riitta Korhola (kok)
Ville Itälä (kok)
Ulpu Iivari (sd)
Lasse Lehtinen (sd)
Alexander Stubb (kok)
Anneli Jäätteenmäki (kesk)