Ex-suurlähettiläs Vilénin antama selvitys saaduista korvauksista salataan – professorit ihmeissään

Ulkoministeriö ei suostu luovuttamaan entisen Suomen-Kanadan suurlähettilään Jari Vilénin antamaa selvitystä saaduista puoliso- ja lapsikorotuksista suurlähettiläsajaltaan.

Ministeriö on perinyt Viléniltä takaisin yhteensä 37 972,61 euroa erinäisiä puoliso- ja lapsikorvauksia ajalta, jolloin hän toimi Ottawan edustuston päällikkönä syyskuusta 2023 toukokuuhun 2024.

Lue myös: Ex-suurlähettiläs Jari Vilén on maksanut ulkoministeriölle takaisin – sai yli 30 000 euroa perusteettomia korvauksia

UM: sisäistä työskentelyä

Ministeriö on pyytänyt ja saanut Viléniltä selvityksen korvauksista kesän aikana. Ulkoministeriön kirjaamosta kerrotaan, että selvitystä pyydettiin puhelimitse 29. toukokuuta, ja Vilén lähetti sen sähköpostitse henkilöstöosastolle 30.–31. toukokuuta.

Vilén kertoi kesäkuun alussa Facebookissa, että hän oli itse ehdottanut ministeriölle korvausten takaisinmaksua.

– Olen tehnyt itse ulkoministeriölle kirjallisen esityksen, että minulta perittäisiin liikaa suoritetut ulkomaankomennukseeni liittyvät maksut, Vilén kirjoitti 7. kesäkuuta.

Ensin ulkoministeriö ei suostunut luovuttamaan Vilénin antamaa selvitystä vedoten julkisuuslain esitutkintaa koskevaan salassapitokohtaan (24.1 § 3), mutta muutti perusteluja vielä samana päivänä.

Ministeriön mukaan henkilöstöhallinnolle annetut “lisätiedot ja selvitykset” ovat julkisuuslain 5 pykälän 4 momentin mukaan “viranomaisen sisäistä työskentelyä laadittuja asiakirjoja, joita ei kirjata diaariin tai arkistoida”.

– Näin ollen ne jäävät julkisuuslain soveltamisen ulkopuolelle, perustelee ministeriön asiantuntija Sami Heino.

Ministeriö teki Vilénin korvausraha-asiasta poliisille tutkintapyynnön, ja poliisi on aloittanut esitutkinnan asiasta. MTV ei saanut kiinni tapauksen tutkinnanjohtajaa useista yrityksistä huolimatta.

Ulkoministeriön henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas kertoo, että Vilén on maksanut takaisin koko summan.

"Ei sovellu mitenkään"

MTV Uutisten haastattelemat julkisoikeuden professorit pitävät ministeriön mainitsemaa pykälää ongelmallisena perusteena.

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen toteaa, että pykälä, johon ministeriö vetoaa (julkisuuslain 5 § 4 momentti), on tarkoitettu sovellettavaksi suppeasti. 

Pykälää voidaan soveltaa mielipiteiden vaihtoa koskeviin viesteihin tai muihin vähämerkityksellisiin sisäistä työskentelyä koskeviin asioihin eikä laajasti kaikkeen sisäiseen viestintään. 

Sen lisäksi Voutilainen huomauttaa, että ministeriössä jonkin toimivaltaisen virkamiehen on täytynyt tehdä päätös siitä, että kyseistä etua tai korvausta peritään takaisin. 

– Ministeriössä on siis katsottu, että kyseessä on perusteeton etu tai korvaus. Siinä mielessä tämä (pyydetty selvitys) on selvästi muuta kuin sisäistä työskentelyä ja vähämerkityksellistä mielipiteenvaihtoa tai teknisluonteisen virheen korjaamista, joka voisi sisältyä kyseiseen pykälään.

– Tässä on kuitenkin kyse siitä, että pidemmällä aikavälillä on maksettu etuisuutta ja myöhemmin huomattu, että sille ei ole perustetta. 

Voutilainen huomauttaa, että takaisinperinnän voi nähdä osittain henkilöstöhallinnollisena asiana tai sisäisen valvonnan asiana. Kummassakaan tapauksessa ei ole kuitenkaan kyse sisäisestä työskentelystä, johon nyt vedotaan.

– Kummassakin tapauksessa syntyvät dokumentaatiot ovat viranomaisen asiakirjoja, eikä sisäistä työskentelyä. Niiden pitäisi olla julkisuuslain piiriin kuuluvia. Ministeriön tulisi esittää jokin salassapitosäännös, jos he eivät halua tietoja antaa. 

Myös Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää on sitä mieltä, että kyseessä on sellainen julkisuuslain soveltamisalan alainen asiakirja, joka pitäisi arkistoida asian selvittämisen vuoksi ja myös VIlénin oman oikeusturvan vuoksi. 

– Kyseessä on aikanaan päätöksenteon pohjaksi tuleva asiakirja, johon julkisuuslain 5 § 4 momentti ei sovellu mitenkään. Se on olennainen asiakirja, jota ei voi jättää julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle, Mäenpää sanoo.

Tästä on kyse

Vilén työskentelee tällä hetkellä ministeriön ulkoasianneuvoksena Itä- ja Kaakkois-Aasian ja Oseanian -yksikössä. Hänet nimitettiin kyseiseen virkaan sen jälkeen, kun hänen tehtävänsä Ottawan edustuston päällikkönä päättyi kesäkuun lopussa. 

Suurlähetystön henkilökunta oli laatinut alkuvuodesta kirjelmän, jossa suurlähettilästä syytettiin muun muassa epäsopivasta koskettelusta.

Ministeriön mukaan Vilénin käytös täytti epäasiallisen käytöksen, häirinnän ja seksuaalisen häirinnän määritelmät ja hän sai kirjallisen varoituksen.

Toukokuussa hän sai virallisen varoituksen ministeriöltä, koska hänen katsottiin rikkoneen virkamiehen käyttäytymisvelvollisuutta.

Poliisin aloittama esitutkinta liittyy ministeriön Vilénille maksamiin perusteettomiin korvauksiin. Viléniä ei ole pidätetty virasta rikostutkinnan ajaksi.

Virkamieslain mukaan virkamies voidaan pidättää virastaan rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi, jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä. 

Ulkoministeriön hallintojohtaja Pirjo Tulokas kertoi rikosepäilyjen tullessa ilmi MTV Uutisille, että prosessia ei aloiteta, koska Vilén toimii toisessa virassa kuin mihin kyseinen poliisin esitutkinta liittyy.

Tulokas perusteli asiaa myös sillä, että Vilén on jo antanut asiassa selvityksen ministeriölle.

– Jos nyt järjestäisimme virkamiesoikeudellisen kuulemisen, niin mitä hän voisi siihen (selvitykseen) lisätä? Jotta pääsemme eteenpäin asiassa, odotamme mihin johtopäätökseen poliisi pääsee tapauksessa.

Tätä nimenomaista selvitystä ministeriö ei kuitenkaan suostu luovuttamaan. 

Lue myös: Jari Vilén saa jatkaa ulkoministeriössä rikosepäilyistä huolimatta – rikosoikeuden professori ihmettelee