Emeritusprofessori: Tästä syystä varoituksen saanut Jari Vilén saa jatkaa ulkoministeriössä

Suomen Kanadan-suurlähettiläs Jari Vilén työskentelee jatkossa ulkoministeriössä (UM) ulkoasiainneuvoksena asiantuntijatehtävissä Itä- ja Kaakkois-Aasian ja Oseanian yksikössä. Asiasta kerrottiin eilen maanantaina.

Toukokuussa Vilén sai ulkoministeriöltä kirjallisen varoituksen, koska hänen katsottiin rikkoneen virkamiehen käyttäytymisvelvollisuutta. 

Ministeriön mukaan Vilénin käytös Ottawan edustuston päällikkönä täytti epäasiallisen käytöksen ja seksuaalisen häirinnän määritelmät.

Varoituksen saaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että virkasuhde päättyisi, kertoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää.

Nimensä mukaisesti varoituksella annetaan mahdollisuus korjata toimintaa. Jos vastaava toistuu, voi irtisanomiselle olla perusteita.

Virkamiesoikeudessa on periaate virkasuhteen jatkuvuudesta.

– Jos ei ole syytä virkasuhdetta katkaista, tällainen työnjohdollinen varoitus ei estä jatkamasta siinä virkasuhteessa, kertoo Mäenpää.

Lue myös: Jari Vilénin uusi tehtävä ulkoministeriössä selvisi, sijoittuu asiantuntijatehtäviin Itä- ja Kaakkois-Aasian ja Oseanian yksikköön

"Ulkoministeriöllä ei ole ollut paljon vaihtoehtoja"

Kun ulkoministeriö toukokuussa tiedotti varoituksesta, ministeriön henkilöstöjohtaja Kirsti Pohjankukka sanoi tiedotteessa, ettei virkamiehen irtisanomiskynnys ylity tapauksessa.

Mäenpää arvioi, että ulkoministeriöllä ei ole ollut paljon vaihtoehtoja.

– Luulen, että työnantajan kädet ovat olleet aika sidotut tässä asiassa, kun tähän on päädytty.

Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi asiaa toukokuun lopussa viestipalvelu X:ssä.

– Minulla ei ole laillista keinoa puuttua virkatyönä tehtävään arviointiin tai esimerkiksi irtisanoa poliittisin syin. Ollaan asiasta mitä mieltä hyvänsä, Suomessa virkahenkilöillä on korkea irtisanomissuoja, sanoi Valtonen tuolloin.

Lue myös: Rikosilmoitus Jari Vilénistä – poliisi ryhtyi toimiin

Virkamiestä ei voi alentaa

On normaali käytäntö, että kun suurlähettiläs palaa Suomeen, hän jatkaa ulkoministeriössä vastaavassa virassa. Yleensä tilanteeseen ei liity mitään erikoista.

Virkamiestä ei ole mahdollista niin sanotusti alentaa.

– Meillä ei ole sellaista systeemiä, jossa virkamies niin sanotusti alennettaisiin, että siirrettäisiin johonkin alempitasoiseen virkaan seuraamuksena siitä, mitä hän on moitittavasti tehnyt virassaan, Mäenpää sanoo.

Mäenpään mukaan sama menettely koskee kaikkia virkamiehiä ja viranhaltijoita.

– Sekä kuntapuolella että valtion puolella on tämä sama peruslähtökohta, että varoitus ei vaikuta virkamiehen asemaan.

Lue myös: Jari Vilén vieritti syyt muiden niskoille: "Ei ole ollut tilaisuutta muuttaa käytöstä"

Voidaan antaa erilaisia tehtäviä

Ulkoasiainneuvoksille voidaan kuitenkin antaa erilaisia tehtäviä. Mäenpään mukaan ulkoasianneuvoksen virka on yleinen, ja siihen voi kuulua erilaisia tehtäviä, myös vastuultaan ja merkittävyydeltään.

– Siinä suhteessa ministeriöllä on harkintavaltaa aika paljonkin.

Alivaltiosihteeri Pekka Puustinen UM:stä kertoi maanantaina, että virkamiesharkinnassa katsottiin, että indopasifisiin asioihin liittyvä ulkoasiainneuvoksen tehtävä olisi Vilénille sopiva.

– Hänellä on monipuolista taustaa ja kokemusta, sanoi Puustinen.

Tehtävä ei ole esimiestehtävä.

Puustinen kertoi myös, että osa entisistä yksikönpäälliköistä sijoittuu osastopäällikön tai apulaisosastopäällikön tehtäviin.

Lue myös: Selvitys: Ottawan suurlähetystön väki oppi väistelemään Vilénin koskettelua

Aiemmin ministerinä

Ilta-Sanomat kertoi kesäkuun alussa, että UM perii Viléniltä perusteettomasti saatuja korvauksia lähes 37 000 euron edestä. 

UM:n mukaan Vilénin perheenjäsenet ovat olleet asemapaikalla Ottawassa vähemmän kuin mitä maksetut korvaukset edellyttäisivät.

Vilén kertoi tehneensä itse ulkoministeriölle kirjallisen esityksen siitä, että häneltä perittäisiin ulkomaankomennukseen liittyvät liialliset maksut takaisin.

UM on tehnyt Helsingin poliisille rikosilmoituksen suurlähettilään saamista korvauksista. 

Poliisi kertoi kesäkuussa, että se tekee esiselvityksen, jossa arvioidaan, onko syytä epäillä suurlähettilään syyllistyneen korvausasiassa rikokseen.

Vilén oli aiemmin kansanedustaja

Ennen diplomaattiuraansa Vilén oli kokoomuksen kansanedustaja sekä ulkomaankauppaministeri vuosina 2002–2003.

Hän aloitti Budapestin edustuston päällikkönä vuonna 2007 ja toimi tehtävässä vuoteen 2012. 

Kansanedustajasta suurlähettilääksi siirtynyt Vilén sai tuolloin erivapauden ulkoasiainneuvoksen virkaan. 

Yksi viran kelpoisuusvaatimus on diplomaatin tehtäviin perehdyttävä kansainvälisten asioiden valmennuskurssi (kavaku), jota Vilén ei ole käynyt.

Lue myös: Vilén: Tulen ottamaan tapahtuneesta opiksi

Menettely ei ainutkertainen

Menettely ei ole millään lailla ainutkertainen. 

Esimerkiksi tänä vuonna kokoomustaustainen Jori Arvonen nimitettiin Suomen EU-edustuston päälliköksi. 

Nimitystä arvosteli muun muassa ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys, joka kiinnitti huomiota siihen, että Arvoselta puuttuivat kavaku-kurssi ja vaadittava kielitaito.

Vuosina 2012–2014 Vilén oli Varsovan edustuston päällikkönä. Tehtävässään Ottawassa hän aloitti viime vuonna.

Lue myös: Häirintäkohun keskiössä olevalle Jari Vilénille kirjallinen varoitus – "Irtisanomiskynnys ei ylity"