Kädenvääntö F1-autojen ulkonäöstä jatkuu, kun juuri poistuvien haineväsiipien vastapainoksi autoihin kiinnitetään kaudella 2018 kuljettajaa suojaava Halo-turvakaari.
Turvakaaren tulo autoihin näytti vielä pari vuotta sitten epätodennäköiseltä, kun Halo otettiin ensimmäistä kertaa kokeiluun testeihin ja harjoituksiin. Kaari muuttaa auton ulkonäköä merkittävästi ja sotii monen mielestä formula ykkösiin alusta asti mukana ollutta avoimen ohjaamon periaatetta vastaan.
Suomalaismestari Mika Häkkinen otti taannoin voimakkaasti kantaa lajin turvallisuuden puolesta ja asettui tukemaan Haloa. C Moren F1-tiimin tekninen asiantuntija Ossi Oikarinen ymmärtää turvakaarta kohtaan esitetyn kritiikin, mutta muistuttaa niin ikään turvallisuuden menevän edelle.
– Viime vuosina on ollut muutama paha onnettomuus, joissa Halo olisi varmasti auttanut, Oikarinen sanoo.
– Se suojaa esimerkiksi siltä, että kolaritilanteessa toinen auto nousee toisen päälle, kuten kävi Kimi Räikköselle muutama vuosi sitten Itävallassa, kun Fernando Alonson auto pyörähti hänen päälleen. Samoin se suojaa, jos auto pyörähtää kaiteeseen ohjaamo edellä. Tästä esimerkkinä on Pascal Wehrleinin ulosajo viime kaudella Monacossa, Oikarinen listaa.
Fernando Alonson McLaren nousi Kimi Räikkösen Ferrarin päälle vuoden 2015 kolarissa Itävallassa.
Halon tärkein ja todennäköisin tehtävä on suojata kuskia radalla pomppivilta irtopyöriltä. Keksinnön kritisoijat ovat nostaneet esiin, että esimerkiksi Felipe Massan päähän vuonna 2009 osunutta jousta kaari ei olisi pysäyttänyt. Oikarinen haastaa tämänkin teorian, sillä olisihan jousi voinut muuttaa Halosta suuntaa ja kohdistua kuskin kypärään eri kulmassa.
– Sekin olisi voinut estyä tällä. Ei ole ihan mahdotonta, että sekin onnettomuus olisi voinut jäädä näkemättä.
Haittaako Halo kuskin näkyvyyttä?
Yksi turvakaaren suunnittelussa testattuja asioita on ollut kuskin mahdollisuus poistua autostaan esimerkiksi tulipalon sattuessa. Tässä asiassa Halosta ei ole juuri haittaa havaittu, vaikka poistuminen täytyy opetella nyt uudella tavalla. Myös vääntyneen kehikon alle puristuksiin jääminen on ollut pelkona.
Kuskin ajokokemuksen kannalta Haloa voisi pitää isonakin haittana, mutta loppujen lopuksi näkymä autosta säilyy suunnilleen ennallaan. Eikä Oikariselta aina riitä pitkäaikaisena DTM-insinöörinä hirveästi ymmärrystä pienelle näköesteelle.
– Jos vertaa, millainen näkymä on DTM- tai Le Mans -autoissa, niin eihän tämä ole mitään. Ja niilläkin ajetaan lujaa. Joillain radoilla ongelmaksi voivat tulla lähtövalot, jos ne asettuvat sellaiseen kulmaan, ettet tahdo nähdä niitä, Oikarinen pohtii.
Halolle oli ratkaisua pohdittaessa toinenkin vaihtoehto, Red Bullin kehittämä Aeroscreen, joka oli huomattavasti raskasta metallikehikkoa näyttävämpi. Tuulilasimainen pinta kuitenkin vääristi kuskin näkymää niin pahasti, ettei se tullut tässä vaiheessa kyseeseen. Ongelma pahenee entisestään vesisateella pisaroiden jäädessä tuulilasin pinnalle.
Hainevät poistuvat porsaanreiän tukkimisella
Toinen auton ulkonäköön vaikuttava tekijä on peräpäähän yllätyksenä ilmestyneiden niin sanottujen hainevien kieltäminen. Tallit suunnittelivat moottorikatteiden perään uudet ilmanohjaimet, kun säännöt muuttuivat vuosi sitten.
Takasiipeä oli laskettu huomattavasti alaspäin, joten siihen pystyttiin ohjaamaan ilmaa hainevällä ja sen taakse kiinnitetyllä T-siivellä. Ratkaisun kieltäminen on nimenomaan ulkonäkökysymys, mutta sillä on omat vaikutuksensa auton aerodynamiikkaan.
– Tekniikan puolesta muutos toki heikentää vähän takasiiven suorituskykyä, kun osa siitä saadusta downforcesta katoaa, Oikarinen kertoo.
Hainevät
