Naisten 400 metrin aitojen olympiafinaalista odotettiin yhtä kisojen kovimmista väännöistä Sydney McLaughlin-Levronen ja Femke Bolin välillä. Yhdysvaltalaisen ylivoima oli kuitenkin häkellyttävä, ja se selittyi Tommi Evilän mukaan yksinkertaisesti kisoihin valmistautumisella.
Maailmanennätyksen 50,37 loppukilpailussa juossut McLaughlin-Levrone oli tähdännyt olympiafinaaliin pitkään. Ennen Pariisin kisoja yhdysvaltalainen oli juossut yli kuukausi sitten USA:n olympiakarsinnoissa. Femke Bolin tilanne oli taas täysin päinvastainen.
– McLaughlin-Levronella on 11 starttia tänä vuonna, kun taas Femkellä on kuormaa ihan tolkuttomasti, tämän vuoden puolella reilusti yli 20 kisaa. On MM-viestiä ja siirtymistä aikavyöhykkeeltä toiselle. Kyllä se jossain vaiheessa alkaa tuntumaan, Evilä pohtii.
Olympiafinaaliin asti Bolin kova kilpailutahti näytti toimivan. Hän tehtaili oman ennätyksensä 50,95 heinäkuun puolessa välissä. Vielä viimeistelykisa olympialaisia varten sujui hyvin, kun hän pysäytti kellot aikaan 51,30. Olympialaisissa Bol kuitenkin ahnehti liikaa.
– Juoksi Pariisissa huikean sekaviestin, mutta nyt tuli seinä vastaan, Evilä arvioi.
Bol hyytyi lopulta olympiafinaalissa vasta kolmanneksi ajalla 52,15, eli yli sekunnin päähän ennätyksestään.
– Sydney otti jo ensimmäisellä aitavälillä 1-2 metriä kiinni, pyyhki takakaarteessa ohi ja sitten alkoi Femken kannalta selkä loittonemaan ja aitojen ylityksissä alkoi tulla haasteita. Kun olympiakulta alkoi karata, niin laktaatin vaikutus (lihaksissa) tehostui, Evilä analysoi juoksua.
Bolin omien sanojen mukaan kisa sujui hyvin 250 metriin asti, mutta sitten hapot iskivät. Yleensä hyvin vähän väsymisen merkkejä näyttävä Bol sekosi olympiafinaalissa lopullisesti viimeiselle aidalle tultaessa, kun Yhdysvaltain Anna Cockrell paineli hänen ohitseen. Bol kertoo muuttaneensa taktiikkaa ja ottaneensa ennen aitaa ylimääräisen askeleen.
– Se oli tyhmää, Bol myönsi De Telegraafin mukaan.