Finanssiala kannattaa EU-komission ehdotuksia rahanpesun torjunnan tehostamiseksi.
Samalla järjestö huomauttaa, että sääntely tulisi ulottaa myös finanssisektorin ulkopuolisiin toimijoihin, esimerkiksi pelivälitysfirmoihin.
Tavoite yhtenäistää EU-maiden rahanpesusääntöjä on Finanssialan mukaan tervetullut.
Lue myös: Mies näki Tor-verkossa ilmoituksen, jossa "pesulakarhu" etsi rahanpesiää – pian tilille lähetettiin puolella miljoonalla Supercell-miljonäärin varoja, joita toimitettiin roska-astioihin ja autoihin
– Toivomme sääntelyn laajaa harmonisointia, sillä finanssiliiketoiminta on perusluonteeltaan kansainvälistä. Jos eri EU-maissa on rahanpesua koskien eri säännökset, monimutkaistaa se käytännön työtä ja avaa aukkoja rikollisten hyödynnettäväksi, sanoo Finanssialan EU-asioiden johtaja Mari Pekonen-Ranta tiedotteessa.
Käteisostoille ehdotetaan 10 000 euron kattoa
Pakettiin sisältyy useita kokonaisuuksia, joista osa on jäsenmaissa suoraan sovellettavia asetuksia, osa jäsenmaiden harkintavaltaa sisältäviä direktiivejä. Yksi pakettiin sisältyvistä ehdotuksista on, että käteisostot rajattaisiin kaikissa EU-maissa 10 000 euroon.
Komissio on arvioinut, että jopa lähes puolet rahanpesusta tapahtuu finanssisektorin ulkopuolella. Finanssialan mukaan näin ollen ei riitä, että vain finanssitoimijoita säännellään entistä tiukemmin, vaan säännöt on ulotettava myös niille toimialoille, joilla rahanpesua tapahtuu.
Virtuaalivaluuttavälittäjien ja muiden palveluntarjoajien saattaminen valvonnan ja rahanpesusääntelyn piiriin on komissiolta hyvä ehdotus, järjestö katsoo.
Lue myös: Danske Bank sai Tanskassa syytteet markkinamanipulaatiosta
Komission tiistaina julkistamiin ehdotuksiin sisältyy myös uusi viranomainen (AMLA), joka valvoisi rahanpesua EU-tasolla. Valvojasta toivotaan apua erityisesti rajat ylittävien rikosten selvittämiseen.
– Toivomme uuden valvojan keskittyvän myös rahanpesua koskevan tiedonvaihdon parantamiseen, Pekonen-Ranta sanoo.
– Tietoja on pystyttävä vaihtamaan monen tahon kesken: Pankkien on saatava tietoja viranomaisilta, pankkien täytyy voida vaihtaa tietoja epäilyttävistä rahasiirroista ja asiakkaista keskenään ja viranomaisten eri maissa on niin ikään vaihdettava tietoja keskenään. Ilman laajaa tietojenvaihtoa torjuntatyöt jäävät aukollisiksi.