Fysiikan Nobel-palkinto tekoälyn tutkijoille

Ruotsin tiedeakatemian mukaan Princetonin yliopistossa työskentelevä John Hopfield ja Toronton yliopistossa työskentelevä brittiläis-kanadalainen Geoffrey Hinton ovat tehneet tärkeää työtä keinotekoisten neuroverkkojen parissa jo 1980-luvulta lähtien. 

Heidän työnsä tuloksista on jo ollut paljon käytännön hyötyä, palkintoperusteissa todetaan.

– He ovat esitelleet meille täysin uuden tavan käyttää tietokoneita avuksi ja opastukseksi niissä monissa haasteissa joita yhteiskunnissamme on. Keinotekoisiin neuroverkkoihin perustuva koneoppiminen on mullistamassa tiedettä, tekniikkaa ja jokapäiväistä elämäämme, palkintoperusteissa todetaan.

Hinton: "Olen ällikällä lyöty"

Hopfield, 91 on kehittänyt assosiatiivisen muistin, joka voi varastoida ja rekonstruoida kuvia ja muita muotoja tiedostoissa. Hinton, 76, on puolestaan kehittänyt menetelmän, joka voi löytää automaattisesti tiettyjä ominaisuuksia esimerkiksi kuvista.

– Olen ällikällä lyöty, kommentoi toimittajien puhelimitse tavoittama Hinton.

– Olen Kaliforniassa halvassa hotellissa, jossa ei ole kunnon netti- tai puhelinyhteyttä. Tarkoituksena oli mennä tänään magneettikuvaukseen, mutta pitää perua se, tuore nobelisti sanaili.

Hintonin mukaan tekoälyn mukanaan tuomia mahdollisuuksia voi verrata teolliseen vallankumoukseen. Samalla hän kuitenkin varoittaa vaaroista.

– Meidän on oltava tietoisia kielteisistä seurauksista ja vältettävä asioiden karkaamista kontrollista, Hinton sanoi toimittajapuhelussa.

Hän sanoi jopa katuvansa osaa löydöistään, mutta myönsi, että tekisi kaiken samoissa olosuhteissa uudestaan.

Fysiikan Nobel-palkinto luovutetaan saajilleen Tukholman palkintogaalassa 10. joulukuuta. Palkinnon arvo on 11 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 970 miljoonaa euroa.

Lue myös: Lääketieteen Nobel kahdelle yhdysvaltalaistutkijalle mikro-rna:n tutkimisesta

Nobelin rauhanpalkintoa veikataan muun muassa Etyjin vaalitarkkailijoille tai Kansainväliselle tuomioistuimelle