Geeniteknologian avulla lääkehoidosta saadaan tehokkaampaa ja turvallisempaa, kertoo Helsingin yliopiston farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.
Video: Kaliforniassa tehtiin viime vuonna kokeilu, jossa yritettiin muuttaa pysyvästi ihmisen geenistöä
Hänen mukaansa ihmisten omat geenitekijät vaikuttavat siihen, miten lääke imeytyy ruoansulatuskanavassa. Joillakin ihmisillä lääkkeen teho saattaa hävitä, ja toisilla lääkeainetta pääsee geeneistä johtuen vääriin paikkoihin.
– Noin kolmanneksella käyttäjistä lääkkeiden teho ei yllä siihen, mihin niiden oletetaan riittävän. Esimerkiksi vain puolella tulehduskipulääkkeiden käyttäjistä lääke tehoaa riittävästi, Niemi sanoo.
Lääkkeen teho saattaa hävitä, jos ihmisellä on perinnöllinen taipumus hajottaa lääkeainetta nopeasti.
– Kun tällainen asia tiedetään, voidaan säätää lääkeannosta isommaksi.
Niemen mukaan esimerkiksi kodeiinin vaikutus ihmiselimistössä riippuu osin perimästä. Kodeiini muuttuu maksassa erään entsyymin välityksellä morfiiniksi. Muodostuvan morfiinin määrä ja lääkkeen vaikutus riippuu entsyymin aktiivisuudesta, mikä on puolestaan perinnöllinen ominaisuus.
– Geenien analysointi auttaa löytämään kullekin mahdollisimman turvalliset lääkkeet, Niemi kertoo.
Vaikka yksilöllinen lääkitys yleistyy, perinteistä keskiarvolääkettä käytetään kuitenkin vielä pitkään, Niemi arvioi.
Yhtenä pidetty tauti voi ollakin monta eri sairautta
Niemen mukaan genomilääketieteen iso opetus on ollut, että yhtenä pidetty tauti pidetty voi todellisuudessa ollakin useita eri sairauksia.
– Tuore selvitys Ruotsissa ja Suomessa tutkituista diabetespotilaista kertoo, että kansantauti kannattaisi jakaa viiteen eri kategoriaan nykyisen ykkös- ja kakkostyypin sijaan ja hoitaa niitä kaikkia omin tavoin.
Samaan tapaan genomitieto voi hänen mukaansa auttaa tulevaisuudessa tarkentamaan monien sairauksien diagnoosia ja valitsemaan kuhunkin tautityyppiin parhaiten sopivan hoidon. Lääkkeen annos voidaan valita tarkasti kunkin henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella.