Eurooppalainen tutkimusryhmä löysi tutkimusmatkallaan Siperian ikiroudan uumenista 13 entuudestaan tuntematonta taudinaiheuttajaa. Tutkijaryhmä totesi: lukuisat uudet löydökset etsinnöissä eivät olleet tuuria: ne ovat varmuus. Ovatko ikiroudassa uinuvat muinaisvirukset tikittävä aikapommi, joiden sulasta virkoaa seuraava pandemian aiheuttaja?
Muinaisviruksista ovat kirjoittaneet muun muassa The Washington Post ja New York Post.
Hupenevan ikiroudan alla saattaa piillä laaja kirjo muinaisia viruksia. Eurooppalainen tutkimusryhmä löysi tutkimusretkellään Siperian ikiroudasta 13 entuudestaan tuntematonta taudinaiheuttajaa. Samainen tiimi löysi muinaisia viruksia ikiroudasta jo aiemmalla tutkimusmatkallaan. Tiimi julkaisi löydöstensä perusteella tutkimuksen vuonna 2015. Tuore tutkimus vaikuttaisi osoittavan, että taudinaiheuttajat ovat tundralla yleisempiä kuin on aiemmin ajateltu. Ryhmän löytämät virukset olivat 27 000-48 500 vuotta vanhoja.
Tai, kuten yksi tutkimuksen kirjoittajista, Jean-Michel Claverie asian muotoili:
– Joka kerta, kun etsimme me löydämme viruksen. Se on varma asia. Me tiedämme, että joka kerta, kun menemme etsimään viruksia ikiroudasta, me löydämme niitä.
Claverie on virologian emeritusprofessori ranskalaisessa Marseillen yliopistossa. Ryhmän uusinta tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu. Jotkut tutkijat ovat sanoneet, että ryhmän löydökset vaikuttavat mahdollisilta, vaikkei niitä olekaan vielä vertaisarvioitu. Tutkimusryhmä käytti samoja metodeja kuin aiemmassa tutkimuksessaan.
Claverie kertoo, että tutkimusryhmän toistaiseksi löytämät virukset, jotka olivat edelleen toimintakykyisiä, kykenivät tarttumaan ainoastaan ameboihin. Tutkimusryhmän jäsenet kuitenkin näkevät, että on olemassa riski, että uudet tulevat löydökset kykenisivät tartuttamaan ihmisiin tai muihin eläimiin.
Modernit virukset vaarallisempia
Useimmat virologit eivät pidä ikiroudasta vapautuvia viruksia kovin merkittävänä riskinä ihmisille. Ikiroudasta löydettävät, muinaiset virukset eivät ole vaarallisia tai kykeneviä aiheuttamaan koronaviruksen tapaisia pandemioita.
Monet tutkijat ovat kuitenkin sanoneet, että ikiroudasta löydettäviä muinaisia viruksia tulee monitoroida. Virusten kylmänsietokyky vaihtelee. Esimerkiksi isorokko kestää pitkäaikaisen jäädyttämisen toimintakykyisenä.
Ikiroudan sulamista ja jäästä nousevia viruksia on aiemmin syytetty tautien leviämisestä. Monet tutkijat ovat enemmän huolissaan nykyisellään kiertävistä virustaudeista kuin roudassa horrostavista muinaistaudeista.
Kun tutkimusryhmän ensimmäinen, 2015 vuoden tutkimus julkaistiin, kansallisen allergia- ja infektiotautien instituutin pääjohtaja, immunologi Anthony S. Fauci sanoi Washington Postin haastattelussa: "uusia mikrobeja ilmaantuu ja uudelleenilmaantuu jatkuvasti".
–Tämä on fakta meidän planeetastamme ja meidän olemassaolostamme. Uudet löydöt ikiroudasta eivät ole poikkeus. Löydön oleellisuus riippuu monen epätodennäköisen sattuman summasta: ikiroudasta löytyvän viruksen täytyy kyetä tarttumaan ihmiseen, aiheuttaa sairaus ja sen pitää pystyä leviämään nopeasti ihmisestä ihmiseen. Näin voi tapahtua, mutta se on epätodennäköistä, Fauci sanoi.
Monet virologit uskovat, että nykyisellään kiertävät virukset ovat painavampi ongelma. Ne tarttuvat ihmisiin ja johtavat tauteihin joiden leviämistä on joskus hankala hallita. Tällaisia ovat esimerkiksi ebola, kolera ja tavallinen flunssa. Ihmisiin tarttuvat virukset harvemmin kestävät jäätymisen, sulamisen ja uudelleenjäätymisen, jota roudan pinnassa tapahtuu.
Osa tutkijoista pitää punkkien ja hyttyslajien leviämistä alueille ilmastonmuutoksen seurauksena todennäköisempänä terveysriskinä ihmisille.