Mitä Venäjä aikoo nyt ja myöhemmin? Naton puolustusministerit pohtivat näitä kysymyksiä liittokunnan päämajassa Brysselissä, jossa tänään keskiviikkona oli siirrytty Ukraina-aiheista Naton puolustuksen ja pelotteen käsittelemiseen.
Kokouksen jälkeen medialle tiedotustilaisuuden pitänyt puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) sanoi Venäjän sotatoimien Ukrainassa vaikuttavan Naton puolustukseen ja pelotteeseen siten, että puolustusta Euroopassa on vahvistettava.
Muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toi esille kokouksen alla, että Ukrainassa kuluu ammuksia enemmän kuin tuotanto pystyy kattamaan.
Savolan mukaan Venäjän aiheuttama muutos ympäristössä kytkeytyy määräraha- ja huoltovarmuuskysymyksiin. Hän sanoi, että Suomenkin täytyy tulevina vuosina pystyä pitämään kiinni kahden prosentin tavoitteesta, joka Nato-maiden puolustusmenojen pitäisi kattaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Tässä on havaittavissa kaksi kulmaa. Osa maista toi (esiin) sen, että kaksi prosenttia pitää olla lattia, eli vähintään kaksi prosenttia. Ja huomasi, että useilla mailla menee aikaa, että ne pääsevät edes sinne kahden prosentin tasoon, Savola kommentoi kokouksen jälkeen.
Savola totesi Suomen laivuehankkeen ja F-35-hävittäjähankintojen pitävän puolustusmenot lähiaikoina yli vaaditun tason.
– Seuraavan hallituksen on tehtävä päätös siitä, että tässä kahden prosentin tasossa tullaan pysymään myös jatkossa.
Seuraava kunnostettava asia Suomessa on maavoimat, Savola arvioi.
Valmisteleeko Venäjä ilmahyökkäystä?
Yksi kokouksesta tihkuneista ristiriitaisuuksista oli se, valmisteleeko Venäjä jonkinlaista suurta ilmahyökkäystä maajoukkojensa tueksi hävittäjien avulla vai ei. Eilen Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin painotti valmistautumista Venäjän ilmavoimien hyökkäystoimintaan, vaikka sellaista ei ollut hänen mukaansa nyt nähtävillä.
Financial Times puolestaan välitti tiistaina kuvan, että kokousseinien sisällä asiasta olisi käyty tätä synkempää keskustelua.
Savola ei suoraan ottanut kantaa siihen, mitä kaavailuja Venjällä voi olla.
– Varmasti seuraavat kuukaudet tulevat olemaan aika merkittäviä ja kriittisiäkin, ja siksi Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen tuen, Savola sanoi.
"Merkittävä osa" toivoi nopeaa ratifiointia
Savola kertoi, että jokainen maa piti kokouksessa puheenvuoron ja "hyvin merkittävässä osassa niistä" toivottiin Suomen ja Ruotsin nopeaa ratifiointia ja jäseneksi liittymistä.
– Pääsihteeri Stoltenberg tekee lujasti töitä tämän kysymyksen eteen. Hän on selvästi laittanut itsensä likoon ja on matkustamassa Ankaraan huomenna ja on edistämässä tätä jäsenyyttä.
Savola sanoi, että kokouksessa ei oikeastaan keskusteltu samantahtisuudesta tai eritahtisuudesta. Molempien pitäisi kuitenkin olla Vilnan kokouksessa jäseniä, hän sanoi.
Leopard-lähetykset syynissä
Saksalaislehti Welt kertoi aiemmin lähteisiinsä nojaten, että Saksan muodostama liittouma Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen toimittamiseksi Ukrainaan olisi luhistumisen partaalla.
Savolan kommenteista ei suoraan välittynyt kuvaa siitä, onko jotain yksittäisiä sisällöllisiä muutoksia aiempiin lupauksiin tullut esille. Myös Suomella on ollut aikeita olla tavalla tai toisella mukana Leopard-koalitiossa.
Joka tapauksessa Savolan kommenteista ei välittynyt kuvaa siitä, että koalitio olisi ajautunut luhistumisen partaalle.
– Äsken se ei ainakaan ollut hajoamisen partaalla, täälläkin on kokoonnuttu ja puhuttu, kyllä tästä yhteistyömalli löytyy, Savola sanoi Naton puolustusministerikokouksen jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa.