Tutkijan mukaan vastakkainasettelu arvokeskustelussa on lisääntynyt 2000-luvulta lähtien.
Tunteet käyvät kuumina poliitikkojen ottaessa yhteen vaalitenteissä ja sometileillä. Toisten armoton sättiminen ei ole aina kuulunut suomalaiseen politiikkaan, mutta nyt keskustelukulttuuriin tihkuu amerikkalaisia vaikutteita.
Tuleeko pohjoisessakin hallitsemaan Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpin kaltaiset äänekkäät ja tunteisiin vetoavat persoonat?
Tutkija ja konsultti Iida Pyyn mukaan poliittiset tunteet eroavat tavallisista tunteista sekä niiden ilmentämistavan että kohteen vuoksi.
– Ne kohdistuvat asiaan, joka on jollain tavalla poliittinen. Hyvä esimerkki on ilmastoahdistus, Pyy sanoo.
Hallituskohut eivät yllätä
Pyy on seurannut hallituksen kohuntäyteistä kesää huolestuneena, muttei yllättyneenä. Poliittisiin tunteisiin ja polarisaatioon perehtynyt tutkija aavisti heti hallituspohjan ja ministeriehdokkaiden julkistamisen jälkeen mitä tuleman pitää.
– Osasin ajatella, että siellä jonkinlaista arvokeskustelua tullaan käymään ja ehkä jonkinlaisia arvoristiriitoja tulee esiin, Pyy kertoo.
Lue lisää: Hallituspohja vaihtuu taas eduskunnan laidasta toiseen – "Perussuomalaisten mukaantulo on lisännyt polarisaatiota"
Pyyn mielestä arvokeskustelu Suomen politiikassa korkeallakin tasolla on tärkeää.
– Politiikassa on lopulta kuitenkin aina kyse arvoista ja meidän arvostamista asioista. Voidaan ajatella, että talouskeskustelukin on arvokeskustelua, Pyy miettii.
– Mielestäni politiikka, joka yrittää jotenkin näyttäytyä neutraalina tai arvovapaana, on tietyllä tavalla hämäämistä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kohuista kärsineessä hallituksessa on yritetty kesällä sopia yhteistä arvopohjaa.
Lue lisää: Pöllöraati: Häkkänen astui pahasti Orpon varpaille – "Avoin sodanjulistus"
"Tunteista on alettu puhumaan enemmän"
Pyy muistuttaa, että arvokeskustelua on käyty aina. Liberaalien ja konservatiivien vastakkainasettelu arvokeskustelussa on kuitenkin tullut keskeisemmäksi osaksi poliittista keskustelua 2000-luvulta lähtien.
Vastakkainasettelun rooli näyttää kasvavan yhä. Pyyn mielestä Suomeen ilmiötä tuovat muun muassa vaikutteet ulkomailta.
– Totta kai me seurataan mitä tapahtuu muissa länsimaissa ja liberaaleissa demokratioissa, kuten Yhdysvalloissa. En sano, että Yhdysvaltojen keskustelu suoraan siirtyy tänne Suomeen, mutta se voi vaikuttaa, Pyy sanoo.
– Tunteista on alettu puhumaan enemmän ja politiittisessa retoriikassakin käytetään tunteita.
Sosiaalinen media heittää bensaa liekkeihin
Sosiaalisen median vaikutusta ei voida kieltää. Pyyn mukaan sosiaalinen media voi voimistaa tunnereaktioita ja heittää niin sanotusti bensaa liekkeihin.
– Siellä on ehkä helpompi sanoa jotain, mitä ei välttämättä kasvokkain sanoisi, kun on aito kohtaaminen meneillään.
Aiheesta lisää: Sosiaalinen media voi uhata demokratiaa, varoittavat tutkijat – nämä asiat jokaisen some-keskustelijan tulisi ymmärtää
Pyyn mielestä tunteiden merkityksen lisääntymisellä voi olla sekä negatiivinen että positiivinen puoli.
– On se mahdollisuus, että tunteet lisäävät mielipiteiden kärjistymistä ja erontekoja, Pyy toteaa.
– Toisaalta voidaan ajatella, että jos myötätuntoa tai luottamusta tai muita demokratialle oleellisia tunteita pyritään tietoisesti vahvistamaan, silloin voi olla helpompi nähdä, miksi ihmiset ajattelevat erilailla.