Onko ministerin yksityiselämällä väliä? Tutkija kyseenalaistaa: "Me kuljemme sumussa"

– Ehkä sillä (ministerin yksityiselämällä) ei ole kuitenkaan niin paljon merkitystä kuin on ajateltu. Ihminen on kuitenkin työminä ja yksityinen minä. On totta kai tärkeää, että media valvoo vallanpitäjiä ja nostaa asioita esiin, mutta ne pitäisi aina pystyä suhteuttamaan, Juho Rahkonen vastaa.

– Nyt me olemme vähän kuin hukassa, että mikä on merkittävää ja mikä ei niin merkittävää. Meiltä on kadonnut kokonaan käsitys asioiden mittasuhteista. Me kuljemme sumussa, Rahkonen jatkaa.

Rahkonen kyseenalaistaa, palveleeko jatkuva rasismikeskustelu enää alkuperäistä tarkoitustaan.

– Jos ajatellaan, että rasismikeskustelun tarkoituksena varmaan pitäisi olla se, että kaikki tässä maassa voivat elää hyvää elämää ilman syrjintää ja kaltoinkohtelua, ulkomaalaistaustaiset myöskin, niin alkaako tämä kääntyä jo itseään vastaan – onko menty vähän liian pitkälle, Rahkonen miettii.

Lue myös: HS:n päätoimittaja puolustaa Rydmanin yksityisviestien julkaisua – "Nämä asiat ovat uutisia"

Rahkosen mukaan olisi paikallaan selvittää, missä määrin Suomen ulkomaalaistaustainen väestö joutuu syrjinnän ja kaltoinkohtelun kohteeksi.

– Kyselytutkimuksissa, joita jatkuvasti tehdään, on rasisminmentävä aukko, koska ne tehdään suomen kielellä. Suomessa olevaa kasvavaa ulkomaalaistaustaista väestöä tavoitetaan tosi huonosti kyselyillä. Tässä on myös tutkijoilla peiliin katsomisen paikka.

"Mitä täällä Suomessa oikein tapahtuu?"

Voimakas ja repivä vastakkainasettelu on suomalaisille vierasta. Kohusta kohuun kulkeminen vieraannuttaa ihmisiä politiikasta ja oikeista keskustelunaiheista.

Rahkonen uskoo, että kärjistyneen keskustelun taustalla on syvempää tyytymättömyyttä ja katkeruutta. 

– Se alkaa nyt vasta tulla näkyväksi tässä, ja olemme vähän huuli pyöreänä, että mitä täällä Suomessa oikein tapahtuu.

Lue myös: Saako media julkaista kansanedustajan yksityisviestejä? Rikosoikeuden professori vastasi kysymyksiin MTV Uutiset Livessä

– Eri osapuolten ja poliittisten suuntausten edustajien näkemykset ovat niin kaukana toisistaan, ettei haluta kuunnella toisia. Se johtaa siihen, että käytetään tosi raakaa kieltä molemmin puolin, voimasanoja ja paljon pahempaakin. Se sitten johtaa siihen, että se toinen osapuoli ei ainakaan halua kuunnella, ja noidankehä on valmis.

– Kaikilla on vastuu tästä keskusteluilmapiiristä. Jokainen yksittäinenkin Twitter-viesti saattaa kymmenien tai satojen seuraajien myötä näyttää kokoaan suuremmalta ja tulehduttaa ilmapiiriä, Rahkonen sanoo.

Rahkosen mukaan monet perussuomalaisia äänestäneet kokevat, että heitä on kohdeltu epäreilusti ja leimattu "eliitin", median ja ehkä tutkimuslaitostenkin taholta rasisteiksi.

– Vaikka perussuomalaisten kannattajissa on rasismia tutkitusti enemmän kuin muiden puolueiden kannattajissa, se on kuitenkin sielläkin vähemmistönä. He kokevat turhautumista tästä, Rahkonen sanoo.

Lue myös: Ovatko perussuomalaiset mediassa "lainsuojattomia"? Pöllöraati vastaa Purran arvosteluun