Ikääntyminen yhdistettynä tulevaan henkilöstömitoitukseen voi vaatia jopa hoitajien tuplaamisen hoivakodeissa, arvioi Kuntaliitto.
Liiton laskelman mukaan henkilökunnan tarve tehostetussa palveluasumisessa kasvaa 20 000:sta 34 000:een eli 75 %:lla viidessä vuodessa (2018-2023), kun uusi mitoitusmuutos tulee voimaan.
Vuonna 2033 tarve olisi jo +129 % eli 25 200 työntekijää. Näin siis, jos nykymeno ei muutu.
– Jos tehostettua palveluasumista käytetään nykyisessä määrin, niin ikääntyneiden määrän lisääntyminen saattaisi edellyttää jopa 20 000, 25 000 työntekijää. Tämä väestörakenteen muutos näkyy karulla tavalla tässä kohtaa. Karulla tavalla näkyy myös se paine, joka palvelurakenteen muuttamiseen on, kertoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
Toinenkin tie on mahdollinen.
– Jos palvelurakennetta saadaan muutettua kevyempään suuntaan, niin saatetaan selvitä noin 10 000 lisähoitajalla.
Se tie vaatisi kuitenkin runsaasti panostuksia.
– Se ei tapahdu ilmaiseksi. Se edellyttää satsaamista kotona annettaviin palveluihin, kuntoutukseen, kuntouttavaan työotteeseen sekä uusia asumisen ratkaisuja, Myllärinen jatkaa.
"Lakiesitys perustuu osin jo vanhentuneisiin tietoihin"
Hallituksen esityksen mukaan mitoitus tarkoittaa noin 5300 hoitotyöntekijää nykyistä enemmän, sisältäen sijaiset. Kuntaliiton mukaan hallituksen esitys on sopiva vuoden 2018 oloissa, mutta ei huomioi nopeaa ikääntymistä. Kuntaliiton mukaan hallitus on aliarvioinut väestön ikääntymiskehityksen.
– Lakiesitys perustuu osin jo vanhentuneisiin tietoihin. Kustannuksia laskettaessa on lähdetty vuoden 2018 toukokuussa THL:n tekemästä kartoituksesta, josta silloin saatiin olemassa oleva henkilöstö ja siihen on laskettu sijaismenot. Väestöennusteita ei ole otettu huomioon, mutta pitkällä juoksulla palveluiden järjestäjien on sitä katsottava, Myllärinen sanoo.
"Rahoitusmalli ei vaikuta uskottavalta"
Myllärinen kertoo, että henkilöstöä tarvitaan useiden kaupunkien kommenttien mukaan enemmän kuin mitä hallituksen laskentakaavassa oli.
– Moni kaupunki on tunnistanut sen, että jo heidän kaupunkinsa osalta henkilöstön lisääminen on lähellä sitä kuin mitä oli arvioitu tarvittavan koko maakunnan tasolla.
Hallitus on arvioinut uudistuksen maksavan noin 240 miljoonan euroa. Lisäksi jostain tarvitsisi löytää vajaat 170 miljoonaa euron hoitajien koulutukseen.
– Rahoitusmalli ei vaikuta tässä vaiheessa uskottavalta.
Mitä harvempi hoidetaan kotona, sitä suurempi hintalappu on
Vuonna 2018 tehostetussa palveluasumisessa asui noin 7,5 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Tämä on noin 39 000 henkilöä. Mikäli tämä hoivakodeissa asuvien osuus pysyy suhteessa ennallaan, kustannukset ovat kuntaliiton mukaan liki puoli miljardia vuoden 2018 tasoa suuremmat jo vuonna 2023.
Kymmenen vuotta myöhemmin kustannusten nousu olisi jo yli miljardi euroa. Mikäli osuutta saataisiin edes vähän laskettua, reiluun kuuteen prosenttiin, kustannusten nousu jäisi alle 700 miljoonaan.
Jos osuus laskisi 5 prosenttiin, kustannusten nousu jäisi alle 150 miljoonaan euroon.
Kustannustason nousun suuruuteen vaikuttaa merkittävästi se, minkälaisessa kunnossa tulevaisuuden suomalaiset seniorit ovat.