Hallitus arvioi hätävideopuhelun mahdollisuutta – voisi traumatisoida hätäkeskuksen työntekijöitä

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkintöneuvoksen Lasse Ilkan mukaan hätävideopuheluiden arvioinnista ei ole STM:n, sisäministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen kesken vielä ehditty keskustelemaan. Hallitusohjelmassa on Ilkan mukaan lukuisia kiireellisempiä STM:n hallinnonalan alaisia kirjauksia.

– Tällä hetkellä ei ole mitään valmistelua videon hyödyntämisen osalta ehditty tekemään, Ilkka kertoo.

Teknologian kehittymisen myötä videopuhelutkin voisivat jonain päivänä olla mahdollisia, vaikka niiden käyttöönotossa Ilkan mukaan onkin vielä paljon selvitettäviä asioita.

Ilkka arvioi, että videopuhelusta voisi olla hyötyä joihinkin hätätehtäviin valmistautumisessa tai tapahtumapaikalla olevien ohjaamisessa. Tavallista hätäpuhelua videopuhelu ei kuitenkaan korvaisi.

– En usko, että tämä olisi yleispätevä ratkaisu, josta läheskään aina olisi lisähyötyä. Joissakin tietyissä tapauksissa voisi tulla arvokasta lisätietoa kuvan välityksellä, hän arvioi.

Toukokuussa sauvolaiselle tielle ilmestyi yön pimeydessä iso sorakasa. Jos siihen olisi törmännyt autolla, olisivat seuraukset olleet vakavat. Paikalle sattuneet nuoret soittivat hätäkeskukseen 11 kertaa. Ensimmäisen hätäpuhelun vastaanottaneelle hätäkeskuspäivystäjälle ei syntynyt kuvaa riittävän vaarallisesta tilanteesta, eikä siihen reagoitu riittävän nopeasti.

Voisiko hätätilanteessa soittaa videopuhelun hätäkeskukseen?

Esimerkiksi Sauvon sorakasan kaltaisessa tilanteessa videokuvayhteys hätäkeskukseen olisi voinut olla hyödyllinen, pohtii Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio.

Uuden hallitusohjelman mukaan videopuhelun mahdollisuutta aiotaan arvioida. Hätäkeskuslaitoksessa ollaan avoimia ajatukselle. Aivan heti hätävideopuhelut eivät ole Suomessa mahdollisia.

– Suhtaudumme selvitystyöhön positiivisesti ja olemme valmiita olemaan siinä mukana, Vainio tiivistää.

Tiettävästi missään päin Eurooppaa ei vielä ole käytössä hätävideopuheluita.

Video auttaisi tilanteisiin varautumisessa

Vainion mukaan videopuheluista voisi olla hyötyä osassa hätätilanteita. Hätäkeskuksissa voitaisiin hyötyä siitä, että soittaja voisi kertomisen lisäksi näyttää, mitä on tapahtunut. Video voisi helpottaa tilanteen kiireellisyyden ja paikalle lähetettävien auttajien määrän arvioinnissa.

Hätäkeskuslaitos ottaa vastaan hätäilmoitukset, tekee niistä riskiarviot ja välittää tiedon auttamaan lähteville viranomaisille. Hätäkeskuksen riskiarvion perusteella pelastuslaitoksen tiedossa voi olla vaikkapa se, että tapahtumapaikalla on henkilöauton ja rekan kolari, sekä siinä loukkaantuneiden määrä. Suullinen tieto ei kuitenkaan aina kerro koko totuutta tilanteesta.

Vainio arvioi, että videokuvan lähettäminen myös paikalle menevälle viranomaisyksikölle voisi olla erityisen hyödyllistä. Eli kuvan välittäminen esimerkiksi ambulanssiin, poliisille tai pelastustoiminnan johtajalle.

Videolta voisi nähdä esimerkiksi miten vakavaa loukkaantuminen on, ja yksikkö voisi tehdä mahdollisia lisähälytyksiä jo matkalta.

Hätäkeskuspäivystäjille raskaita tilanteita

Tavallisten hätäpuheluiden perusteella paikalle hälytetty apu on Vainion mukaan lähes aina osunut oikeaan. Videoyhteydestä ei välttämättä olisi erityisen suurta apua esimerkiksi tapahtumapaikalle löytämisessä, sillä hätäkeskus pystyy paikantamaan puhelut.

– Se on hyvä kysymys, että mitä lisäarvoa video tuo sille sanalliselle hätäilmoitukselle, Vainio tuumaa.

Hätävideopuheluihin liittyy vielä paljon epäselviä asioita, jotka liittyvät tietosuojaan, kustannuksiin ja tekniikkaan. Hätävideopuhelujen ja niiden tallennuksen tietosuojan kannalta haastavaa olisi esimerkiksi se, että videolla voi näkyä ihminen, joka ei halua tulla kuvatuksi.

Vainio huomauttaa, että hätäkeskuspäivystäjät kohtaavat raskaita tilanteita työssään. Heidän koulutuksensa ei valmista heitä kohtaamaan hätäpuheluiden yhteydessä kuvamateriaalia tapahtumapaikoilta.

– Se voi olla vielä traumatisoivampaa kuin pelkkä kuulon perusteella tehty hätäpuhelu, Vainio pohtii.

Viittomakielisille on jo videoyhteys

Hätäkeskukseen voi jo saada videoyhteyden, mikäli hätäilmoittaja ei pysty tuottamaan puhetta. Hätäkeskuslaitoksen ja Kelan pilottihankkeessa 112-sovelluksen kautta on mahdollista tehdä hätäilmoitus viittomakielellä arkipäivisin kello 8–16.

Ihmisille, jotka eivät kuule tai pysty puhumaan on ollut tarjolla hätätekstiviestin mahdollisuus jo pidempään.

Lue myös: Valtakunnallinen vika iski: Kaikki hätänumeroon soittaneet kuulivat häiriköille tarkoitetun viestin: "Aiheuttamanne häiriön takia kuulette tämän"

Hätäkeskuksiin alkuvuonna satojatuhansia tahattomia virhepuheluita – Android-puhelimet yksi syypää