Kuurojen ja kuulovammaisten mahdollisuudet saada apua hätätilanteessa ovat pelottavan huonot: "Tilanne on sietämätön"

Viittomakielen tulkki Anitta Malmberg kirjoitti joulukuun alkupuolella hätkähdyttävän päivityksen Facebookiin. Malmberg kirjoitti heränneensä viimeisen kahdenkymmenen päivän aikana neljästi siihen, että hänen puhelimensa soi keskellä yötä, kun viittomakielisellä ihmisellä on hätä.

Malmberg on noissa tilanteissa noussut, pukeutunut tummiin vaatteisiin ja mennyt työhuoneeseensa tekemään hätätulkkauksen. Näin hätäkeskuksessa ja sairaalan päivystyksessä työntekijät ovat voineet auttaa apua tarvitsevaa viittomakielistä henkilöä.

– Hälytyksiä tulee tasaiseen tahtiin. Minä olen saanut tämän syksyn aikana 15 hälytyskyselyä. Osan olen voinut tulkata itse, osaan ei ehkä löytynyt ainakaan meidän yrityksestämme tulkkia, osan teki joku kollegani. Viimeisen 20 päivän aikana minä olen tosiaan tehnyt neljä hätätulkkausta keskellä yötä, Malmberg kertoo MTV Uutisille.

Lue myös: Kuurojen liitto palkitsi valtioneuvoston kanslian koronaviestinnän – "Tästä on hyvä jatkaa"

Hän pitää määrää huolestuttavana.

– Jos katsoo Kuurojen liiton ylläpitämää hätätulkkilistaa, on edustamani yritys, Viittomakielialan Osuuskunta Via, listan häntäpäässä ja silti yhteydenottoja on tullut minulle näin paljon, Malmberg sanoo.

Anitta Malmbergin mukaan kuurojen ja kuulovammaisten soittamat hätäpuhelut noudattavat usein kahta vaihtoehtoista kaavaa.

– Henkilö saattaa ensin soittaa tulkatun puhelun hätäkeskukseen. Sen jälkeen odotetaan, kunnes ambulanssi saapuu paikalle. Sitten tulkkaan ensihoitajien kohtaamisen ja ensihoidon, jonka jälkeen tulkkaus päättyy tai jatkuu myöhemmin sairaalassa, kun sinne on päästy, Malmberg kertoo.

– Toinen tavallinen vaihtoehto on, että potilas on jo kuljettanut itsensä sairaalahoitoon vapaata tulkkia etsiessään. Tällöin tulkkaus alkaa vasta sairaalan päivystyksestä tai lääkärin saapumisesta paikalle.

Pitää odottaa tulkkia

Tilanne on huolestuttava myös kuuron ja viittomakielisen Maarit Widberg-Palon mielestä.

– Ei ole palvelua, josta viittomakielinen saisi apua vuorokauden ympäri omalla äidinkielellä. Esimerkiksi Kelan etäpalvelu on auki virka-aikaan. Hätäkeskuslaitoksen ja Kelan kokeilu samoin, Widberg-Palo kertoo MTV Uutisille sähköpostitse.

– Joillakin tulkkifirmoilla on niin sanottu hätätulkkilista, joka on vapaaehtoinen. Hätätilanteessa minun pitäisi siis kahlata tulkkifirmojen nettisivuja läpi, jotta löydän jonkun tulkin, joka pääsee mahdollisesti avuksi.

Viittomakielisen henkilön pitäisi siis viestitellä tai soitella listalta löytyvälle viittomakielen tulkille ja odottaa hänen vastaustaan.

– Ja jos hänelle ei sovi, niin otan yhteyttä seuraavaan tulkkiin. Paniikissa tai muussa vastaavassa mielentilassa ei ajatus ehkä kulje. Hätänumeroon 112 voi lähettää tekstiviestiä, mutta se vaatii etukäteen rekisteröitymisen ja vahvan tunnistautumisen.

Lue lisää: Kasvomaskit ovat tehneet kuulovammaisen Outin arjesta yhtä taistelua – huulilta lukeminen on mahdotonta: "Kaupassa asiointi voi olla yksi iso sotku"

Mitä jos lapsen pitää soittaa apua?

Viittomakielialan Osuuskunta Viassa viittomakielen tulkkina työskentelevä Widberg-Palo nostaa esiin viittomakieliset lapset, joilla ei ole välttämättä tietoa tulkkifirmoista tai Kelan ja Hätäkeskuslaitoksen kokeilusta.

Kuuleva viisivuotias lapsi voi soittaa 112-numeroon, mutta viittomakielisen viisivuotiaan pitäisi kirjoittaa ja lähettää numeroon tekstiviesti.

– Olen opettanut viittomakielisille lapsilleni, että hätätilanteessa lähetettävään tekstiviestiin on kirjoitettava tyyliin "Hätätilanne kotona osoitteessa XXXX. Terveisin, nimi ja ikä sekä OLEN KUURO", Widberg-Palo kertoo.

– Sitten pitää vain toivoa, että hätäkeskus lähettää apua, koska lapsi ei välttämättä pysty vastaamaan lisäkysymyksiin, etenkään, jos kyse on nuoremmasta lapsesta tai mahdollisesti lamaantuneesta nuoresta. Ja kun apu saapuu, niin avunantajilla ei ole viittomakielentaitoa kommunikoida hätätilanteessa paikalla olevien osapuolten kanssa.

Myös maahanmuuttajataustaisten viittomakielisten henkilöiden tilanne herättää huolta.

– Kuulevan ja kuuron maahanmuuttajan kielen omaksuminen tapahtuu täysin eri tavalla. Kuulevalla on ollut kuitenkin äidinkielensä pohjalla, joten uuden kielen oppiminen on mahdollista. Kuuro sen sijaan on voinut olla lähes kieletön tullessaan Suomeen ja viitotun kielen opettelu on alkanut vasta Suomessa. Suomen kieli tulee kaukana perässä, Widberg-Palo toteaa.

– Ja hän ei kuitenkaan välttämättä ymmärrä kuulevaa viittomakielen tulkkia. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että kuurolla maahanmuuttajalla on mahdollisuus käyttää kuuroa viittomakielen tulkkia, joka pystyy muokkaamaan kieltä maahanmuuttajalle sopivaksi.

Lue lisäksi: Viisivuotias Liisa kuuroutui aivokasvaimen takia eikä pysynyt enää mukana leikeissä – periksiantamattomuus teki naisesta viittomakielen pioneerin

Anitta Malmberg kertoo tulkkaavansa usein lapsiin liittyviä akuutteja tapauksia.

– Tapauksia, joissa hätääntyneet, vastuulliset vanhemmat hälyttävät apua paikalle, kun ovat huolissaan vaikkapa lapsen rajusta taudista, hän kertoo.

– Monesti perheet muuten yrittävät soittaa numeroon 116117 saadakseen terveysneuvoja, mutta koska takaisinsoittopalvelusta soitetaan kovin hitaasti takaisin ja tulkki on usein käytettävissä vain tietyn ajan, ei yhtälö toimi.

Mikä on numero 116117? Se on päivystysapu eli sairaanhoitopiirien järjestämä vuorokauden ympäri auttava neuvonta- ja ohjauspalvelu, josta voi kysyä neuvoja äkillisiin terveydellisiin ongelmiin. Päivystysavun nettisivuilta löytyy maksuton tekstipalvelu, joka on tarkoitettu vain henkilöille, jotka eivät kuule tai pysty tuottamaan puhetta.

Hätätekstiviestiin vaaditaan rekisteröityminen

Millä muilla keinoilla kuurot ja kuulovammaiset henkilöt voivat tehdä hätäilmoituksen? Yksi vaihtoehto on jo mainittu tekstiviesti hätänumeroon 112 – kunhan on rekisteröitynyt käyttäjäksi.

– Rekisteröinti on voimassa aina vuoden kerrallaan. Rekisteröinti tulee uusia vuosittain. Rekisteröinnin voimassaoloajan päättymisestä lähetetään muistutusviesti rekisteröityyn matkapuhelinnumeroon, kerrotaan Hätäkeskuslaitoksen nettisivuilla.

Sivuilla kerrotaan myös, että ilman ennakkorekisteröitymistä hätätekstiviesti ei saavu hätäilmoitusjonoon. Tällöin rekisteröitymätön käyttäjä saa hätätekstiviestin lähettämisen jälkeen automaattisen vastausviestin, missä ohjeistetaan rekisteröitymään.

– Kyllä, viittomakielinen voi lähettää tekstiviestin hätäkeskukseen, jos on ensin kirjautunut järjestelmään. Tällöin hän kuitenkin viestii itselleen vieraalla kielellä eli kirjoitetulla suomella, ruotsilla tai muulla puhutulla kielellä. Todennäköisesti hän saa avun paikalle, mutta hätätulkkaustahan hän tarvitsisi edelleen, viittomakielen tulkki Anitta Malmberg sanoo.

– Jotta ensihoitajat saavat oikean käsityksen tilanteesta, pitää heidän voida keskustella tilanteessa olevien kanssa. Jos tulkkausta ei ole edes etänä saatavilla, pitää heidän jatkaa tilanteen selvittämistä kirjoittamalla – siis eri kielellä kuin omalla äidinkielellään.

Lue myös: Harvinaiset kuulovammat osa suomalaista tautiperintöä

Hädän ollessa suuri palvelun saaminen omalla äidinkielellä korostuu.

– Lisäksi osa Suomeen muuttaneista kuuroista ei osaa mitään kirjoitettua kieltä, Malmberg toteaa.

Kuurojen liitosta kerrotaan, että numeroon 112 on voinut lähettää hätätekstiviestin vuodesta 2017 lähtien. Sitä ennen Suomessa oli käytössä alueelliset tekstiviestinumerot hätäkeskuksiin. Numeroita jaettiin vain Kuurojen liitosta ja Kuuloliitosta eli ne eivät olleet julkisia.

Maarit Widberg-Palo on tarvinnut kerran hätäkeskuksen apua.

– Olen kerran tarvinnut 112-palvelua. Olin rekisteröitynyt aiemmin, mutta en ole lähettänyt tekstiviestiä. Kun oli tarve lähettää, ensimmäisellä kerralla piti vielä vahvistaa jotain tai lähettää viesti uudestaan ennen kuin viesti meni perille. Vasta sen jälkeen sain kommunikoitua hätäkeskuksen kanssa.

"Aidossa hätätilanteessa ei ole aikaa"

Tällä hetkellä viittomakielinen henkilö voi saada virallista reittiä hätätilanteessa apua viittomakieltä käyttäen. Kela ja Hätäkeskuslaitos aloittivat viime kesäkuussa Widberg-Palon mainitseman vuoden kestävän kokeilun, jossa hätätilanteessa oleva kuuro tai kuulovammainen henkilö voi tehdä hätäilmoituksen suomalaisella viittomakielellä 112 Suomi -mobiilisovelluksen kautta.

Mutta ei kellon ympäri. Kelan ja Hätäkeskuslaitoksen kokeilussa aloitettu etäpalvelu hätäkeskukseen yhteyttä ottaville viittomakielisille henkilöille on avoinna vain arkisin kello 8–16 ja joulun sekä uudenvuoden aikana kello 9–13.

– Käytännössä ennen tätä kokeilua kuuro tai kuulovammainen ei ole voinut saada apua mihinkään aikaan vuorokaudesta virallista reittiä viittoen. Aiemminkin tulkkausalan yritykset ovat olleet käytettävissä, mutta apua ja tulkkausta ei ole saanut tätä ennen yhdestä numerosta edes virka-aikaan. Ihmiset ovat luovia ja luovuutta on varmasti vuosien aikana käytetty, Anitta Malmberg sanoo.

– Tyypillisesti viittomakielinen kaivaa hätätilanteessa varmaankin esiin hätätulkkilistan tai soittaa ensimmäiselle mieleen tulevalle tulkille, keneen kehtaa ottaa yhteyttä. Tulkkausalan yritysten omilta sivulta löytyy lista kyseisen yrityksen tulkeista, joille saa soittaa. Mutta yksikään näistä yrityksistä ei päivystä eli asiakas saa tulkkiin yhteyden vain, jos, jos tai jos.

Lue lisäksi: Kelalle moitteita sairauspäiväraha-asioiden ruuhkautumisesta

Maarit Widberg-Palo pitää viittomakielisen etäpalvelun saatavuutta hätätilanteissa vain arkisin virastotyöaikoina absurdina.

– Hätätilanne ei katso kellonaikaa. Pitäisikö minun pysyä kotona arkisin kello 16–08 ja jouluna klo 13–09? Kotona voi tapahtua myös hätätilanne.

Kuurojen liitosta kerrotaan, että kokeilun rajatut kellonajat ovat rajanneet myös soitettavien hätäpuheluiden määrää.

– Kokeilu avautui 15. kesäkuuta 2021 ja tähän mennessä aitoja hätäpuheluja 112-sovelluksen kautta on tullut alle kymmenen. Soittoja Kelan hätäpalvelu on kyllä ottanut vastaan satoja, mutta pääosin ne ovat kuitenkin olleet kokeiluja eli ihminen soittaa ja testaa, saako yhteyden auki, kertoo Kuurojen liiton erityisasiantuntija Marika Rönnberg.

– Sovelluksen kautta soitettaessa ensimmäisellä kerralla sovellus vaatii hieman ääni- ja videoasetusten säätämistä, joten sinänsä tämä testisoitto on perusteltu. Aidossa hätätilanteessa sellaiseen ei ole aikaa.

Rönnbergin saamien asiakaspalautteiden mukaan viittomakielinen hätäpuhelu toimii parhaiten tietokoneella soitettuna.

– Puhelimessa kuva tuppaa rajautumaan liikaa ja Kelan hätäpäivystäjän kädet saattavat jäädä kuvan ulkopuolelle, jolloin kommunikointi on tietenkin hankalaa.

Lue lisää: Kuulovamma selville jo vastasyntyneeltä

Kelan vammaisten tulkkauspalvelun osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivasen mukaan kokeilu on sujunut yleisesti ottaen hyvin.

– Kokeilun aikana on tosin havaittu keskenään erilaisten mobiililaitteiden selainasetuksista johtuvia teknisiä haasteita kuvayhteyden muodostumisessa.

Toivanen kertoo, että Kelan ja Hätäkeskuslaitoksen viittomakieliseen tulkkauspalveluun on tullut 15. kesäkuuta ja 16. joulukuuta välisenä aikana noin 550 yhteydenottoa, joista hätäkeskukseen on yhdistetty muutamia. 

Suomessa asuu Kelan mukaan noin 4 000 kuulovammaista henkilöä.

Myös Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta kesäkuussa alkanut kokeilu viittomakielisen hätäpuhelun soittamisesta niin, että viittomakielinen ottaa yhteyttä Kelan verkkosivujen kautta tai 112-mobiilisovelluksella etätulkkiin, joka soittaa hätäkeskukseen, on sujunut hyvin.

– Konkreettisia yhteydenottoja on tullut aika vähän, kertoo Turun hätäkeskuksen päällikkö Mauri Turula.

– Näistä palveluaikana kello 8–16 on tullut 502 kappaletta. Hätäkeskukseen yhdistetyistä kontakteista ei ole saatavissa tarkkaa lukua, mutta kokoluokka on alle kymmenen kappaletta.

Miten ongelmallisena Kelassa pidetään sitä, että viittomakielistä apua ei ole saatavilla kuin arkisin kello 8–16 eikä ympärivuorokautisesti?

– Nyt käynnissä olevassa, kesäkuuhun 2022 jatkuvassa kokeilujaksossa testataan käytössä olevan etätulkkaustekniikan soveltumista hätäkeskustulkkaukseen. Hätäkeskuslaitoksen ympärivuorokautinen hätätekstiviestipalvelu toimii edelleen normaalisti, eikä kuulovammaisten asema ole kokeilun aikana heikentynyt ja etäpalveluna toteutettava videotulkkaus täydentää hätäkeskuslaitoksen palvelua virka-aikana, Mikko Toivanen sanoo.

Entä mitä asetelmasta ajatellaan Hätäkeskuslaitoksessa?

– Pääasiallinen yhteydenottotapa viittomakielisillä henkilöillä, tai henkilöillä, jotka eivät voi ottaa yhteyttä hätäkeskukseen puhuen, on hätätekstiviestipalvelu 112-numeroon. Viittomakielinen hätätilanteen videoetätulkkaus on lisäpalvelu eli yhteyden hätäkeskukseen saa ympäri vuorokauden jommallakummalla tavalla, Turun hätäkeskuksen päällikkö Turula sanoo.

Tekstiviesti varmin keino saada hätäapua

Kelan ja Hätäkeskuslaitoksen kokeilun aikana palvelu on tarjolla vain suomalaisella viittomakielellä. Esimerkiksi suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävä kuuro joutuu siis toimimaan muulla kuin äidinkielellään.

– Tällä hetkellä varmin keino saada apua hätätilanteessa on se, että lähettää tekstiviestin numeroon 112. Tosin se edellyttää sitä, että on ensin rekisteröinyt puhelinnumeronsa suomi.fi-sivustolla tähän hätätekstiviestipalveluun. Tämä rekisteröitymisvaatimus, joka siis edellyttää vahvaa tunnistautumista, on osittain esteenä joillekin käyttäjille, Kuurojen liiton erityisasiantuntija Marika Rönnberg sanoo.

– Kaikilla, etenkään iäkkäämmillä henkilöillä, ei ole keinoa tunnistautua ja näin ollen käyttää hätätekstiviestiä. Ilman numeron rekisteröimistä hätätekstiviesti ei saavuta hätäkeskuspäivystäjää vaan lähettäjä saa vain vastauksena kehotuksen rekisteröityä. Pahimmassa tapauksessa tästä voi siis seurata jopa hengenmenetys.

Rekisteröitymiskehotuksen kohdalla tulee vastaan yhdenvertaisuusongelma.

– Rekisteröinti on määräaikainen, mutta järjestelmä lähettää automaattiviestin ennen määräajan umpeutumista ja pyytää henkilöä uudelleen rekisteröitymään. Viesti tulee vain suomeksi, joka heikentää suomenruotsalaisten kuurojen ja kuulovammaisten yhdenvertaisuutta. He kun osaavat parhaiten kirjoitettua ruotsia, Rönnberg kertoo.

Lue myös: Kelalle moitteita sairauspäiväraha-asioiden ruuhkautumisesta

Marika Rönnberg kertoo esimerkin tilanteista, joissa maalla asuva iäkkäämpi kuuro pariskunta on ottanut yhteyttä vaikkapa toisella puolella maata olevaan kuulevaan aikuiseen lapseensa ja pyytänyt soittamaan hätäkeskukseen.

– Kuulevia naapureita tai ohikulkijoitakin on voitu pyytää soittamaan, joka ei missään tapauksessa ole ideaali tilanne, mutta hätätilanteessa kaikki keinot, mahdottomatkin, otetaan käyttöön.

Rönnberg muistuttaa hätätekstiviestin kohdalla siitä, että viestin lähettämisen jälkeen tulee aina pieni viive ennen kuin viestiin vastataan.

– Harvoin apu lähtee ensimmäisen lähetetyn viestin jälkeen liikkeelle eli hätäkeskuksen kanssa voi joutua lähettämään kymmenisenkin viestiä ennen kuin hätäkeskuspäivystäjä pystyy riittävän luotettavasti arvioimaan, millaista apua tulee paikalle lähettää ja kuinka kiireesti, hän sanoo.

– Keskustelussa voi mennä siis useampi kymmenen minuuttia, kun puhelulla saa asian tavallisimmin muutamassa minuutissa selväksi.

Lue lisäksi: Yle: Hätäkeskuspäivystäjillä vakavia ongelmia työssä jaksamisessa – työntekijäpula ja ylikuormitus johtaneet sairauspoissaoloihin ja irtisanoutumisiin

Millaisesta avusta olisi viittomakieliselle väestölle konkreettisimmin apua tilanteissa, joissa hätä on suuri?

– Pelastushenkilöstön tai poliisin tulisi tilata tulkki mahdolliselle onnettomuuspaikalle. Tulkkauksen voi aloittaa etänä jonkun tulkin kanssa siihen asti, kun toinen tulkki pääsee paikan päälle, kuuro Maarit Widberg-Palo sanoo.

– Haluaisin myös voida soittaa 112-sovelluksen kautta videopuhelun ja olla huolehtimatta siitä, että ymmärtääkö tulkki minua vai ei. Oman kokemukseni perusteella Kelan etäpalvelussa toimivan tulkin välityksellä asian hoitaminen ei aina ole sujuvaa. Se on tuurista kiinni, kuka on työvuorossa silloin kun olen Kelan etäpalveluun yhteydessä.

Tarvetta päivystysjärjestelmälle on

Kuurojen liiton erityisasiantuntijan mukaan Kelan ja Hätäkeskuslaitoksen käynnissä olevan kokeilun laajentaminen olisi tarkoituksenmukaista.

– Esimerkiksi sosiaalipäivystyksen tai sairaaloiden ensiavun äkillisiin tilanteisiin tarvittaisiin viittomakielen tulkkia, mutta useinkaan sellaista ei ole heti saatavilla. Tällainen päivystysjärjestelmä olisi tarpeellinen myös vaikkapa viikonloppuna kotona sattuvan vesivahingon tai eläinlääkärin akuutin etsimisen tarpeissa, Marika Rönnberg toteaa.

– Kumpikaan näistä esimerkeistä ei kuulu hätäpuheluiden alle, mutta hätä ihmisellä silloinkin on.

Eli Suomessa olisi tarvetta mahdollisuudelle soittaa viittomakielinen hätäpuhelu ympäri vuorokauden.

– Maassamme on tarve myös järjestelmälle, josta saisi päivystävän viittomakielen tulkin ympärivuorokautisesti edes etänä paikalle, kun tapahtuu jotain yllättävää. Tällä hetkellä tilanne on se, että erilaiset järjestelmät, joilla kuuro voi soittaa ja hoitaa asioitaan, ovat auki arkisin, kertoo Rönnberg.

– Iltaisin ja viikonloppuisin yhteydenottovaihtoehtoja ovat lähinnä eri palveluiden sähköpostiosoitteet tai mahdolliset chat-palvelut. Nämä eivät aina kuitenkaan ole yhtä toimivia kuin se, että voisi soittaa ja saada vastauksia tai apua heti.

Lue myös: Vähemmistökielijulkaisuille 500 000 euron tuki: Valtaosa potista yhteen osoitteeseen

Mikä olisi viittomakielen tulkki Anitta Malmbergin mielestä ratkaisu ongelmaan?

– Kun maksaja ympärivuorokautiselle viittomakieliselle päivystykselle löytyisi, saataisiin asia kuntoon vaikka saman tien. Järkevintä olemassa olevan lainsäädännön ja järjestelmän kannalta olisi, että Kela maksaisi päivystyksen, Malmberg pohtii.

– Tulkkausalan yritykset voivat tuottaa itsenäisesti varsinaisen päivystyspalvelun ja tulkkaukset. Kela voisi ehkä jakaa päivystykset yrityksille samojen periaatteiden mukaisesti kuin se nytkin sijoittaa muita tulkkauskokonaisuuksia palveluntuottajille.

Päivystyksen toteuttaminen onnistuisi Malmbergin mukaan useamman yrityksen voimin.

– Resurssista se tuskin jää kiinni. Etätulkkauksena toteutettuna voisi mennä 1–2 päivystäjän voimin, joilla voisi sitten olla vielä listaa siitä, keitä voi tavoitella Kelan välityksen kiinni ollessa lähitulkkauksiin milläkin alueella. Suomi on laaja maa, joten eri alueet pitäisi huomioida lähitulkkauksien osalta.

– Käyttöön pitäisi saada ehdottomasti yksi valtakunnallinen palvelunumero, josta viittomakielinen päivystäjä vastaisi. Jos näin olisi, hädän hetkellä viittomakieliset tietäisivät aina, mihin voi olla yhteydessä.

Malmberg kertoo, että tällä hetkellä Kela järjestää jo synnytystulkkauksen päivystyksen.

– Odottavalle perheelle luodaan tulkkirinki, jonka tulkeille on välitetty päivystysvuorot. Synnytyspäivystys luodaan neljälle viikolle. Se alkaa kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja päättyy kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen tai kun vauva on syntynyt. Synnyttäjä ottaa suoraan päivystävään tulkkiin yhteyden, kun lähtö koittaa.

"Ei ole vaihtoehto, ettei kokeilua jatkettaisi"

Onko olemassa uhka, että käynnissä olevaa Kelan ja Hätäkeskuslaitoksen kokeilua viittomakielisen avun saamiseksi hätäkeskuksesta ei laajenneta tai jatketa?

– Minusta ei ole vaihtoehto, ettei kokeilua jatkettaisi. Eihän vakuutustakaan irtisanota, jos vahinkoja ei tule. Tietysti se, että yhteydenottoja on tullut viittomakielisen 112-kokeilun kautta vain vähän, saattaa lannistaa, mutta jos katsoo kellonaikoja, voi ymmärtää miksi näin on, Malmberg sanoo.

– Yleensä arkisin kello 8–16 ollaan koulussa, töissä tai muiden palveluiden parissa. Monella viittomakielisellä on tuolloin tulkki jo muutenkin käytössään.

Kuurojen liitto on mukana Kelan ja Hätäkeskuslaitoksen pilotissa ohjausryhmän jäsenenä.

– Olemme tuoneet kokouksissa esille tarpeen jatkaa palvelua pilotin jälkeen sekä laajentaa sitä ajallisesti ympärivuorokautiseksi ja eri palveluihin. Tämä kuitenkin vaatii valtiolta merkittävää panostusta, sillä ympärivuorokautisen päivystysjärjestelmän luominen hätätilanteisiin vaatii sekä rahaa että henkilöresursointia, erityisasiantuntija Marika Rönnberg sanoo.

Rönnbergin mukaan Euroopan unionin esteettömyysdirektiivin täytäntöönpano on parhaillaan työn alla ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö tulisi olla voimassa ensi kesäkuun loppuun mennessä.

– Se sisältää myös velvoitteita hätäkeskusjärjestelmään liittyen, jotta kaikilla vammasta, kielestä tai iästä riippumatta olisi mahdollisuus saada apua sitä tarvitessaan.

Lue lisäksi: Hätäpuheluita on tulkattu tänä vuonna 19 eri kielellä

Kelan vammaisten tulkkauspalvelun osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivasen mukaan kokeilun jatkaminen ja kokeilun muuttuminen mahdollisesti pysyväksi toiminnaksi vaatii kattavaa yhteistyötä ja neuvottelua sekä sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön että näiden toimivallan ja rahoituksen alla olevien Hätäkeskuslaitoksen ja Kelan kesken.

– Keskiössä tässä jatkopohdinnassa ovat kokeilusta saadut kokemukset, tulkkauksen jatkumisen mahdollistavan rahoitusmallin hahmottaminen sekä toiminnan jatkamisen tarpeen kartoittaminen, Toivanen toteaa.

Hätäkeskuslaitoksesta ei arvioida, tuleeko käynnissä oleva kokeilu saamaan jatkoa.

– Asiasta käydään keväällä 2022 keskustelua sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kelan kesken, sanoo Turun hätäkeskuksen päällikkö Mauri Turula.

Lue myös: Hätäilmoituksen voi tehdä myös viittomakielellä – historiallinen kokeilu alkaa

Anitta Malmbergin mukaan huomionarvoista on myös se, että kaikki hätätulkkauspuhelut eivät kaikki ole 112-tapauksia, vaan esimerkiksi muita äkillisiä sairastumisia, joihin olisi tärkeä saada viittomakielen tulkki.

– Kelan tulkkivälityksen auki ollessa toki voi sitä kautta myös yrittää saada tulkin, mutta palvelussa on usein ruuhkaa eikä tätäkään kautta tulkin saatavuus ole taattua.

Päällimmäiset ajatuksensa viittomakielisen avun saantiin ympärivuorokautisesti hätäkeskuksesta viittomakielen tulkki kiteyttää kahteen lauseeseen.

– Toivon sydämestäni, että asia saataisiin kuntoon. Tämä tilanne on yksilön näkökulmasta sietämätön.

Katso lopuksi video: Kuuro Heidi Koivisto Robertson näytti MTV Lifestylen haastattelussa vuonna 2019, miten tehdään viittomakieliset aakkoset.