Pääministeri Antti Rinteen (sdp) hallitus aloittaa huomenna tiistaina kaksipäiväiset neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista.
Hallitus aikoo saada nykyistä enemmän ihmisiä töihin ja kasvattaa valtion menoja, mutta saada talouden tasapainoon hallituskauden loppuun mennessä. 75 prosentin työllisyysasteeseen perustuva hallitusohjelma julkistettiin kesäkuun alussa ja nyt budjettiriihessä nähdään, mitkä ohjelman asioista voidaan lopulta toteuttaa.
Jotta 75 prosentin työllisyysaste toteutuisi, vaalikauden loppuun mennessä tulisi olla 60 000 uutta työllistä.
MTV Uutiset kysyi joukolta talousasiantuntijoita, kuinka hallituksen tavoite voisi toteutua. Heidän ehdotuksensa voit lukea tästä.
Palkkatuen käytön lisääminen on tärkeimpiä työllisyystoimia, joista hallitus on jo ehtinyt päättää. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan hallitus on arvioinut palkkatuen työllisyysvaikutukset reippaasti yläkanttiin.
Lue lisää: Miten ihmeessä työllisyysaste saadaan hilattua utopistiselta kuulostavaan 75 prosenttiin? Ekonomistit tarjoavat keppiä ja porkkanaa: "Osa toimenpiteistä voi olla ikäviä"
Aktiivimallin korvaaminen
Ongelmallista hallituksen työllisyystavoitteen kannalta on, että samaan aikaan kun on valmisteltu työllisyyttä lisääviä toimia, on tehty esityksiä tai päätöksiä, joilla on päinvastainen vaikutus. Yksi on edellisen hallituksen luoman aktiivimallin leikkurin purkaminen.
Keskusta kiistelee SDP:n ja vasemmistoliiton kanssa aktiivimallin korvaamisesta ja leikkurin poiston ajoituksesta.
Kyse on siitä, millä toimilla työttömien aktiivimallin poistamisesta koituvia työllisyysvaikutuksia voidaan korvata ja pitääkö ennen muutoksia odottaa mallin työllisyysvaikutuksia kartoittavan, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n lokakuussa valmistuvan, tutkimuksen valmistumista.
Erimielisyyttä on ollut muun muassa siitä, voidaanko eläkeputken alaikärajan nostaminen vuodella lukea korvaavaksi toimeksi aktiivimallille.
SDP on luvannut, että aktiivimallin leikkuri ei ole enää voimassa vuodenvaihteen jälkeen. RKP ja keskusta puolestaan haluaisivat selville korvaavat toimet ennen leikkurin poistamista.
Lue myös: Antti Rinteen hallitus on nyt 100 päivää vanha – näin asiantuntijat arvioivat töppäykset ja ilonaiheet: "Alku on ollut monella tapaa erilainen"
Koulutuksen rahoittaminen
Työllisyyden nostamisen lisäksi budjettiriihessä kiinnostus kohdistuu koulutusrahojen lisäämiseen.
Vasemmistoliiton mukaan hallitusneuvotteluissa sovittiin, että 60 miljoonan euron lisäys tulee jo ensi vuoden budjettiin. Valtiovarainministeriö on puolestan ajatellut jaksottaa varat useammalle vuodelle.
Kaikki hallituspuolueet ovat kuitenkin halukkaita lisäämään koulutusrahoja.
Hoitajamitoituksen toteutuminen
Vanhusten hoiva ja hoitajamitoitus kuumensivat viime viikolla poliittista keskustelua, kun pääministeri Antti Rinne kertoi Kuntapäivien puheenjohtajatentissä, että tarvittavaa 4000 lisähoitajaa ja lääkäriä ei saada tällä vaalikaudella rahan puutteen vuoksi.
Hallitus on luvannut lakiin 0,7:n hoitajamitoituksen ja hoitotakuun eli viikossa kiirettömään hoitoon pääsyn. Tätä varten tarvittaisiin tuhat uutta lääkäriä ja 4000 hoitajaa.
Hoitajamitoituksen on arvioitu maksavan lisää 200–250 miljoonaa euroa vuodessa.
Kaikkiaan valtio käyttää rahaa ensi vuonna noin 57 miljardia euroa.