Maanantaina alkava hallituksen budjettiriihi testaa hallituksen toiminta- ja yhteistyökykyä. Hallituksen kykyä jakaa rahaa ei kukaan epäile, mutta epäselvää on millaisista taloutta ja työllisyyttä parantavista toimista hallituspuolueet pystyvät sopimaan.
Valtio syytää ensi vuonna valtavia määriä lainattua rahaa eri puolille ja toiveita sataa koko ajan enemmän. Kunnille on luvattu lisää tukea, Veikkauksen alentuneet tuotot pitäisi korvata edunsaajille, ilmastotoiveita on miljardilista, vientiteollisuus toivoo sähköveron alennuksen lisäksi muutakin tukea ja monessa paikassa koronakin vaatii vielä veronsa. Isoja menonlisäyksiä on tulossa myös hoitajamitoituksesta ja oppivelvollisuusiän nostosta – joskin ne kohdistuvat enemmän aikaan ensi vuoden jälkeen.
Julkinen talous menee koko ajan huonompaan suuntaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) puhuu mielellään vain suhdanteesta ja elvyttämisestä, eikä tunnu velkaa pelkäävän. Keskustan uusi puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sen sijaan joutuvat hallituksen oikeassa laidassa kantamaan enemmän huolta myös talouden vakauttamisesta.
Valtiovarainministeri panee toivonsa budjettiraamiin eli sovittuun menokehykseen, johon valtion on ensi vuonna määrä palata jättimäisten korona-lisäbudjettien ja lainojen jälkeen. Hallituksen koko talouspolitiikka perustuu työllisyyden parantamiseen, mutta juuri nyt työllisyys näyttää vain heikkenevän. Hallituksen tavoite on, että budjettiriihessä voitaisiin löytää keinot 30 000 uuden "päätösperäisen" työllisen aikaansaamiseksi. Se ei riitä mihinkään, mutta tuohonkin tavoitteeseen pääsy tuntuu olevan kovan takana.
Pääseekö hallitus sopuun työllistämistoimista?
Valtiovarainministeriö on esittänyt joukon työllistämistoimia, joista suuren osan varsinkin SDP ja vasemmistoliitto ovat tyrmänneet. Muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus ja paikallisen sopimisen helpottaminen on ay-liikkeen puolelta torjuttu, joten ne eivät vasemmistopuolueille käy. Keskusta ja RKP sen sijaan ovat valmiimpia myös näihin niin kutsuttuihin koviin työllisyystoimiin.
Sen sijaan eläkeputki eli yli 61 vuotiaiden mahdollisuus saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkeikään asti saattaa olla poistumassa tai muuttumassa. Ay-liikekään ei ole sitä täysin torjunut, mutta vastikkeeksi vaaditaan ikääntyneille jotain muita helpotuksia. Nähtäväksi jää, eteneekö asia budjettiriihessä.
Helpoiten hyväksyttävä konsti on valtion maksama palkkatuki, mutta se on kallis ja tehoton keino. Työllisiä arvioidaan tuella saatavan lisää vain 1000-2000. Samanlaisia rahaa vieviä epävarmoja keinoja ovat muun muassa päivähoitomaksujen alentaminen tai työllisyyden kuntakokeilu.
Valtiovarainministeriön pitäisi kuitata työllistämistoimien vaikutukset. Voi vaatia melkoista virkamiesluovuutta, jotta 30 000 uutta työllistyvää saadaan lopulta todennettua.
Myös ilmastotoimista kiistellään
Vihreille on erityisen tärkeää, että budjettiriihessä päätettäisiin mahdollisimman monista ilmastotoimista. Vihreät ja keskusta ovat ilmiriidassa ainakin turpeen energiakäytön kieltämisen aikataulusta. Vihreät vaativat turpeen verotuksen reipasta korottamista.
Ilmastolistalla on myös muun muassa energiaverotuksen palautusten leikkaaminen, teollisuuden päästökauppakompensaation lopettaminen ja öljylämmityksen verotuksen kiristäminen. Vientiteollisuutta koskevat kiristykset voivat aiheuttaa budjettiriihessä erimielisyyttä.
Myös autoiluun puututaan. Sähköautoja suositaan ja työsuhdeautoilun verokohtelua aiotaan muuttaa.
EU-rahojen jako on arvoitus
Budjettiriihessä hallituksen pitäisi myös linjata EU:n elpymispaketin käyttöä. Suomi maksuosuus elpymisavustuksista on 6,6 miljardia euroa, josta arvioidaan palautuvan takaisin Suomeen noin 3,2 miljardia euroa.
EU:n elpymisrahaa pitäisi käyttää koronan jälkeisen talouden kohentamiseen. Juhlapuheissa avustuksia on kaavailtu jaettavan taloutta pitkällä aikavälillä kohentaviin hankkeisiin kuten tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä talouskasvua tukeviin investointeihin.
Hallituspuolueilla voi nykytilanteessa kuitenkin olla houkutus jakaa elpymisrahaa kaiken valtakunnan haaveisiin, toiveisiin ja lillukan varsiin. Hallitusohjelmassa nimittäin on jo kirjattuna 3 miljardin euron toivelista, joka oli määrä rahoittaa muun muassa valtion omaisuutta myymällä. Nyt on vaara, että hallituspuolueet alkavat nähdä sekalaiset toiveensa hienoina tulevaisuusinvestointeina.
EU:n komissio odottaa jäsenmaitten rahankäyttösuunnitelmia elpymispakettiin syksyn aikana. Toivoa sopii, että Suomen hallitus malttaa keskittyä omassa suunnitelmassaan mahdollisimman tehokkaisiin ja järkeviin kohteisiin.
Vaikein budjettiriihi aikoihin
Takavuosina hallituksen budjettiriihin voitiin viedä läpi jopa yhdessä päivässä. Yleensä työ on vienyt vajaat pari päivää.
Nyt pääministeri Sanna Marin on kuitenkin varannut kalenteristaan riihtä varten myös kolmannen päivän. Siitä voi päätellä, että kaikkea ei ole etukäteen sovittu ja että erimielisyyksiä on.
Toki asioitakin on nyt pöydällä paljon, eivätkä ne ole helppoja. Lähipäivinä selviää, mihin hallitus talouden ja työllisyyden kohentamiseksi kykenee vai tyytyykö se pikemminkin lainarahan jakamiseen.