Hallitus aikoo parantaa poliisin tiedonvaihtoa eri viranomaisten kesken erityisesti vakavan järjestäytyneen rikollisuuden torjumista varten. Tiedonvaihdon esteitä rikostorjunnassa on tarkoitus poistaa ja samalla lisätä poliisin mahdollisuuksia luovuttaa eri viranomaisille salassa pidettäviä tietoja rikosten estämiseksi.
Tätä varten tarvitaan selkeyttä siihen, mitä muiden viranomaisten tietoja poliisi voi saada ja miten niitä käyttää, sekä toisaalta, mitä tietoja se itse voi luovuttaa muille viranomaisille.
– Tiedon määrä ei ole nykyisin ongelma, vaan se, kenelle tieto kuuluu ja kuka sitä saa käyttää ja miten, sanoo sisäministeriön poliisiosaston päällikkö Tomi Vuori.
Vuoren mukaan harmaan alueen määrä on nykyisin suuri. Poliisin oma-aloitteista tietojen luovuttamista koskeva sääntely on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi.
Vuori nostaa esimerkiksi ampuma-aseiden lupahallinnon.
Lue myös: Sisäministeri MTV:lle: Katujengit suuri uhka, väläyttää rikosvastuuta alle 15-vuotiaillekin: "Syytä palauttaa roti ja järjestys"
– Poliisi tietää, kenellä on ampuma-aseita. Joku muu viranomainen tietää, että jollakin henkilöllä on mielenterveysongelmia, mutta pitääkö näiden tietojen kohdata? Missä kohtaa yhteiskunta vetää sen rajan, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei?
Hän sanoo, että asia on merkittävä ihan kunnallisessa päätöksenteossakin. Kuntapäättäjät saattaisivat tehdä toisenlaisia päätöksiä, jos tietäisivät sen, mitä poliisi tietää.
Rikostiedustelulaki jengien suitsimiseksi
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) järjesti maanantaina tilaisuuden, jossa esiteltiin muun muassa ministeriössä maanantaina alkavaa uuden poliisin rikostiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelua.
Rikostiedustelun keinoilla poliisi hankkii, käsittelee ja analysoi tietoa sisäistä turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta. Rantasen mukaan tiedustelu mahdollistaa nykyistä tehokkaamman puuttumisen muun muassa katujengeihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Poliisi on Suomessa tunnistanut kymmenkunta erilaista katujengiä, jotka toimivat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla.
Lue myös: Henkilötarkastuksia ilman rikosepäilyjä – poliisi näkee hyviä puolia sisäministerin ehdotuksessa jengirikollisuuden torjumiseksi
– Sieltä on saatu useampia henkilöitä vankilaan ja siinä mielessä tilanne tällä hetkellä on ok, mutta se ei tarkoita, että se ilmiö mihinkään olisi hävinnyt, Rantanen sanoi.
Ministeri on esittänyt myös Tanskan mallin mukaisia tehostettuja ruumiintarkastuksia, mutta se ei ole hänen mukaansa edennyt. Asia on vielä pohdinnassa, hän sanoi.
Kouluampumisten uhka-arvio
Sisäministeriössä alkoi maanantaina selvitys poliisin tiedonvaihtoa koskevan sääntelyn muuttamiseksi.
Vuoren mukaan poliisi käyttää esimerkiksi kouluampumisten torjumiseen uhka-arviotyökalua, johon kerätään tietoa. Sen käyttäjille on aivan olennaista, että tietoja myös saadaan kattavasti.
– Toisessa päässä on aina tietojensuoja. Nyt haluamme, että eduskunta vetää rajan sille, mitä tietoja rikosten torjumisessa voidaan käyttää.
Kokonaisuus on tarkoitus saada eduskuntaan toukokuun loppuun mennessä. Vuoren mukaan asiantuntijoita kuunnellaan laajasti, koska tässä ollaan perusoikeuksien vedenjakajalla.
Vuoren mukaan poliisille on jossain määrin epäselvää sekin, missä määrin avoimesta datasta voidaan käyttää tietoja.
– Puhutaan ihan yleisvalvonnastakin. Saako vaikka some-kanavien keskustelua seurata ja saako sieltä kohdennetusti hakea tietoa ja analysoida sitä?
Lue myös: Hallitus haluaa koventaa rangaistuksia ja lisätä poliisin valtuuksia, sisäministeri Rantanen: "Ajatellaan, että siinä on jonkinlainen pelotevaikutus"
Käynnissä on muun muassa selvitys sosiaali- ja terveysministeriön kanssa siitä, missä määrin poliisin kuuluu saada tietoja sosiaali- ja terveysviranomaisilta. Vuoren mukaan ei ole esimerkiksi itsestään selvää, että poliisi saa tiedon sitä, onko joku sen etsimä sairaalassa vai ei.
– Poliisi ei halua mitään ylitse kaiken meneviä tiedonsaantioikeuksia, mutta on tärkeää määritellä pelisäännöt, Vuori sanoi.
Kiristyksiä turvapaikkapolitiikkaan
Samassa tilaisuudessa sisäministeriö esitteli hallitusohjelman mukaisia kiristyksiä Suomen turvapaikkapolitiikkaan. Niiden on määrä valmistua hallituksen esityksiksi ensi vuoden kevään ja syksyn aikana.
– Kyseessä on tuhti paketti, joka on jaettu palasiksi, koska jotkut asiat vaativat enemmän selvittelyä, sanoi maahanmuutto-osaston lainsäädäntöjohtaja Riitta Koponen.
Lisäksi säästötoimena on tarkoitus muun muassa pienentää turvapaikanhakijan vastaanottoraha perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin.
Koposen mukaan raha on nykyisin muutamia satoja euroja. Rantanen sanoo, että summaa aiotaan pienentää 20 prosentilla.
Hallitusohjelman perusteella säästö ensi vuonna olisi noin 13 miljoonaa euroa.