Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) toivoo uusia keinoja katujengi-ilmiöön puuttumiseksi.
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan katujengit ovat yksi akuuteimpia turvallisuusuhkia Suomelle. Rantanen kommentoi asiaa MTV:n Uutisextrassa.
– Itse pidän hyvin huolestuttavana tietoja nuoriso- ja katujengeistä. Tilanne on päässyt pahenemaan viime vuodet, ja on syytä palauttaa roti ja järjestys kaduille ja kouluihin. Tähän täytyy kiinnittää erityistä huomiota, Rantanen sanoo.
Katujengit ovat tunnistettuja, tiettyihin kaupunginosiin leimautuvia ryhmiä, joissa tapahtuu huumekauppaa ja muuta vakavaa rikollisuutta. Poliisi on ollut huolissaan katujengi-ilmiöstä etenkin pääkaupunkiseudulla.
Lue myös: Poliisi kirjasi yli 600 katujengeihin liittyvää rikosepäilyä runsaan vuoden aikana: "Suunta on huolestuttava"
Rantanen puuttuisi ilmiöön muun muassa lisäämällä valvontaa ja poliisin näkyvää läsnäoloa rauhattomilla alueilla. Lisäksi hän ottaisi käyttöön myös uusia keinoja, kuten henkilötarkastukset alueille, joissa on ilmennyt merkittäviä määriä ryöstöjä ja väkivallan tekoja.
– Katsoisin tässä kohtaa myös uusia keinoja. Tämä (henkilötarkastukset) on yksi keino, jolla pyritään kaduilta saamaan pois laittomia aseita ja teräaseita, joita liikkuu paljon kaduilla.
Lue lisää: Helsingin poliisi perusti kaksi uutta erikoisryhmää estämään katujengirikollisuutta – poliisi yrittää estää uusien ryhmien syntymisen, purkaa vanhoja ja auttaa nuoria irti katujengeistä
Rantanen nosti henkilötarkastukset esille jo viime viikolla MTV:n haastattelussa.
Rantanen ei usko, että henkilötarkastuksen johtaisivat etniseen profilointiin, eli siihen, että tarkastukset kohdennettaisiin esimerkiksi etnisen taustan perusteella.
– Varmaankin ne kohdennettaisiin sen perusteella, mikä meillä on tieto kyseiseltä alueelta – mitä siellä on tapahtunut, keitä ollut uhreina ja tekijöinä.
– En ajattele, että tästä tulisi suoranainen etnisen profiloinnin malli, mutta ei se myöskään voi toimia niin, että kääntäisimme vaikkapa jonkin vanhuksen laukut tai taskut tilanteessa, jossa vaikkapa nuoriso on tehnyt paljon rikoksia viime aikoina. Siinä ei ole mitään järkeä.
Esimerkiksi Tanskassa on käytössä tehostetun valvonnan malli, jossa tietyissä tilanteissa poliisi voisi tehdä kenelle tahansa ruumiintarkastuksen ilman rikosepäilyä.
Rantanen: Rikosoikeudellisen vastuun alaikärajan laskeminen yksi keino
Rantanen pitää yhtenä mahdollisena keinoja rikosoikeudellisen vastuun alaikärajan laskemista nykyisestä 15 vuodesta. Asiasta ei ole kirjausta hallitusohjelmassa, mutta perussuomalaiset puolueena on kannattanut ajatusta.
Rantasen mukaan ikärajan laskemisella puututtaisiin tapauksiin, joissa täysi-ikäiset värväävät rikoksentekijöiksi lapsia, jotka eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa.
Katso koko haastattelu MTV:n Uutisextrassa.