Hallitus voi leikata eläkeläisiltäkin – näin säästökeinot näkyisivät eläkeläisen kukkarossa

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vahvisti sunnuntaina Ylellä pääministerin haastattelutunnilla, että eläkkeistä ainakin keskustellaan. 

Tähän asti hallitus on halunnut jättää eläkkeet rauhaan, mutta talouden kuva on hallitusneuvottelujen jälkeen entisestään synkentynyt.

Valtiovarainministeriö (VM) on meno- ja rakennekartoituksessaan pitänyt työeläkeindeksien leikkauksia esillä yhtenä vaihtoehtona. 

Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan teettämän analyysin mukaan työeläkkeiden indeksoinnin muuttaminen on ainoa nopeavaikutteinen tapa alentaa maksussa olevia eläkkeitä.

Hallitus kokoontuu noin viikon kuluttua päättämään vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta ja kehyksistä.

Lue myös: Pääministeri Orpo Ylellä: Lakkolait eivät voimaan ainakaan vappuna

Hallitus voi perua "raippaveron"

Käytännössä työeläkkeiden indeksikorotusta voi joko pienentää tai sen voi jäädyttää kokonaan. 

Hallitus voisi myös halutessaan kiristää eläketulon lisäveroa eli niin sanottua raippaveroa. Viime vuonna hallitus nosti niin sanotun solidaarisuusveron alarajaa, ja sen piirissä on vähemmän eläkkeensaajia.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on todennut, että pieniin eläkkeisiin ei pidä koskea.

Eläkeindeksin muuttaminen ei ole säästökeinona uusi, vaikkakin harvinainen. 

Esimerkiksi Alexander Stubbin (kok.) hallitus toteutti vuonna 2015 työeläkkeen indeksikorotukset 0,4 prosentin suuruisena, kun normaali tarkistus olisi ollut 1,1 prosenttia.

– Silloin oli matala inflaatio ja ansiokehityskin erittäin heikko, joten vaikutus jäi toivottua vähäisemmäksi, kertoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.

VM:n meno- ja rakennekartoituksen mukaan ehdotetuilla muutoksilla ei tuolloin katsottu olevan perustuslain kannalta tarkasteltuna merkittäviä vaikutuksia eläkkeiden tai muiden toimeentuloa turvaavien etuuksien tasoon.

STT pyysi Eläketurvakeskusta arvioimaan leikkausten vaikutukset eläkkeensaajille, jos nykyinen hallitus päätyisi vastaavankaltaiseen ratkaisuun kuin vaikkapa Stubbin hallitus.

Lue myös: Miljardisäästöt voivat iskeä ruoan hintaan ja eläkkeisiin jo tänä vuonna – budjettipäällikkö kertoo MTV:lle, kuinka kiire Suomella on

1. Eläkeindeksin korotuksen pienentäminen

Eläketurvakeskuksen tämänhetkinen arvio ensi vuoden työeläkeindeksin muutoksesta on 1,8 prosenttia. Lopullinen arvo selviää lokakuussa siihen mennessä toteutuneen hinta- ja ansiokehityksen perusteella.

– Jos vuoden 2025 alussa tehtäisiin prosenttiyksikön normaalisääntöä pienempi indeksikorotus, säästöä tulisi noin 340 miljoonaa euroa, arvioi STT:lle laskelman tehnyt kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

Yhden vuoden indeksileikkauksen tuoma säästö olisi oleellisesti saman suuruinen myös vaalikauden lopussa.

Esimerkiksi 2 000 euron suuruisessa eläkkeessä prosenttiyksiköllä leikattu indeksikorotus tarkoittaisi 20 euroa pienempää korotusta vuonna 2025 kuin normaalisti tulisi.

Eläketurvakeskuksen Kautto sanoo, että prosentuaalisissa indeksimuutoksissa on aina se puoli, että rahaa säästyy enemmän korkeammista eläkkeistä.

– Jos indeksitarkistus olisi 0,8 prosenttia 1,8 prosentin sijaan, tonnin eläkkeistä jäisi kymppi saamatta per kuukausi, 3  000 euron eläkkeestä 30 euroa.

2. Eläkeindeksin jäädyttäminen kokonaan

Jos vuoden 2025 alussa ei tehtäisi lainkaan työeläkeindeksin mukaisia korotuksia eli indeksi toisin sanoen jäädytettäisiin vuodeksi, säästyisi Tikanmäen arvion perusteella noin 620 miljoonaa euroa. 

Yhden vuoden indeksileikkauksen tuoma säästö olisi oleellisesti saman suuruinen myös vaalikauden lopussa.

Esimerkiksi 2 000 euron suuruisessa eläkkeessä 1,8 prosentin suuruinen indeksikorotus olisi 36 euroa. Jos indeksi jäädytettäisiin, jäisi tämä korotus siis saamatta.

– Työeläkejärjestelmän tämänhetkisen rahoitustilanteen näkökulmasta toimenpide on tarpeeton, mutta se, miksi se ylipäätään on keskustelussa, johtuu siitä, että valtion tulot ja menot ovat niin kovassa epäsuhdassa, että hallitus joutuu pakostakin miettimään tällaistakin keinoa, joka ei ole tehokkain, Kautto arvioi.

3. Verotus apuvälineeksi

Säästö jakautuisi kummassakin tapauksessa yksityisen ja julkisen sektorin työeläkelaitosten sekä valtion kesken. 

Muun muassa pääministeri Orpo on todennut ongelmalliseksi sen, että työeläkkeiden indekseistä nipistäminen vahvistaa eläkerahastoja eli koko julkista taloutta eikä niinkään valtion budjettia.

Eläkemenon pienentämistä on ehdotettu, jotta työeläkemaksuakin voisi laskea, mikä antaisi mahdollisuuden kerätä valtiontalouteen lisää tuloja nostamatta kokonaisveroastetta.

Kautto toteaa, että yksityisen sektorin työeläkkeiden indeksitarkastuksen pienentäminen pienentää valtion verotuloja. 

Hän arvelee, että jos hallitus haluaa parantaa hyötysuhdetta indeksisopeutuksesta, se voi miettiä myös verotusta apuvälineenä.

– Esimerkiksi hallituksen jo tekemän solidaarisuusveron muutoksen peruminen olisi hallituksen näkökulmasta varmasti aika ikävää, mutta sitä kautta suurituloisiksi määritellyt eläkkeensaajat maksaisivat saamastaan työeläkkeestä isompaa veroa. Siinä tapauksessa hyötyä voisi saada muualtakin kuin eläkkeistä.

Solidaarisuusvero ei Kauton mukaan kovin paljon tuottaisi eikä kokonaisveroasteeseen voi vaikuttaa, koska sen kohteena on vain rajattu joukko.

Työeläkemenosta noin 40 prosenttia on julkista eli kuntien, hyvinvointialueiden tai valtion vastuulla olevaa ja loput on yksityisen sektorin.

1990-lamassa eläkejäädytykset hyväksyttiin

Työeläkeindeksin idea on lähinnä pitää eläkkeensaajan ostovoima suurin piirtein sillä tasolla kuin se oli eläkkeelle siirryttäessä. Indeksin korotuksesta 20 prosenttia määräytyy ansiotason nousun ja 80 prosenttia kuluttajahintojen nousun perusteella.

Viime ja kuluvana vuonna työeläkkeiden indeksikorotukset ovat olleet poikkeuksellisen suuret korkean inflaation takia. Eläkeleikkausten puolustajien mielestä myös hyvätuloiset eläkeläiset olisikin nyt syytä ottaa säästötalkoisiin mukaan.

– On aina pois eläkkeensaajan taloudellisesta tilanteesta, jos indeksiin poikkeuksellisesti puututaan ja säädetään sitä pienemmäksi – oli se sitten kokonaisjäädytys tai joku pieni prosenttiyksikön muutos perussääntöön, sanoo Kautto.

Hän muistuttaa, että Suomen talous oli 1990-luvulla vastaavanlaisessa tilanteessa ja silloin päädyttiin muuttamaan työeläkkeiden indeksitarkistuksia pysyvästi.

– Hallitus saattaisi ehkä nytkin perustella ratkaisuaan sillä, että 1990-luvun lamassakin tehtiin eläkejäädytyksiä ja se hyväksyttiin, koska kaikki muutkin olivat jo joutuneet tinkimään.

SAK varoittaa sotkemasta eläkeneuvotteluja

Pitkällä aikavälillä eläkemenoihin on mahdollista vaikuttaa muun muassa eläkeikää pidentämällä, sitomalla eläkkeet kuluttajahintaindeksiin tai eläkkeiden karttumasäännöksiä muuttamalla, mutta tällöin vaikutukset syntyvät hitaasti.

Pitkän aikavälin muutoksia puntaroidaan meneillään olevissa eläkeuudistusta koskevissa työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa, joissa ratkaisuja tulisi löytää noin miljardin euron edestä. Järjestöjen yhteisen ehdotuksen on määrä olla valmis ensi vuoden alussa.

– Työmarkkinasuhdepoliittinen kysymys on, haluaako hallitus eläkeuudistusneuvottelujen aikana tehdä jotakin työeläkejärjestelmää koskevaa säätöä, Kautto kysyy.

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n hallitus onkin jo varoittanut, että hallituksen ei pidä leikata eläkkeistä kehysriihessä. Sillä voisi järjestön mielestä olla isoja ja hallituksen kannalta ei-toivottuja seurauksia.

– Jos hallitus nyt puuttuu keskeneräiseen prosessiin kehysriihipäätöksin, se olisi törkeä välistäveto, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiedotteessa.

Juttua korjattu 9.4.2024 kello 17.13. Jutussa puhuttiin alun perin virheellisesti solidaarisuusverosta raippaverona. Raippaverolla tarkoitetaan kuitenkin eläketulon lisäveroa, johon hallitus ei ole tehnyt muutoksia.