Jos ehdokkailta kysyttäisiin, samat miehet taistelisivat Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2024.
Vaikka Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on aikaa vielä yli kaksi vuotta, sekä Donald Trump että Joe Biden ovat jo vihjailleet ehdokkuuksistaan – Trump tiheämmin ja Bidenkin muutamaan otteeseen.
Biden ja Trump ovat kuitenkin puolueissaan hyvin erilaisissa asemissa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei kukaan republikaaneista uskaltaisi todella haastaa Trumpia.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
– Jos nyt pidettäisiin republikaanien esivaalit, Trump olisi selkeä voittaja, mikä nostaa muiden kynnystä edes asettua haastamaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
Trumpin hetki on nyt
Trump vihjaili ehdokkuudestaan entistä selvemmin tällä viikolla julkaisemassaan videossa, jossa hän syytti Bidenin hallintoa taloustilanteesta, Kiinan tilanteesta ja Ukrainan sodasta.
Trump on ollut myös otsikoissa FBI:n hänen asuntoonsa Floridassa tekemän ratsian takia. Eilen julkistetuista asiakirjoista selvisi, että FBI:n agentit takavarikoivat etsinnässä merkittävän määrän huippusalaisiksi merkittyjä asiakirjoja.
– Hänellä on nyt otollinen hetki vihjailla entistä painokkaammin. FBI:n ratsia on saanut hänen kannattajansa ja muutkin hänen mahdolliset äänestäjänsä sekä kiihkeimmät kannattajat suuttumaan ja kokemaan, että tämä on epäoikeudenmukaista ja poliisivaltiotoimintaa, poliittista ajojahtia, Lindén arvioi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Katso video: Tällaisen videon Trump julkaisi tällä viikolla.
1:52
Lue myös: Mika Aaltola: Trump on taitava ratsastamaan kohusta kohuun
"Trump 2.0"
Ehdokkaaksi asettuminen voisi kuitenkin muuttua siinä tapauksessa, että Trumpia vastaan vireillä olevat oikeusjutut johtaisivat esimerkiksi vankeustuomioon. Tämä estäisi Trumpia selvästi toimimasta ja vaikuttaisi näin ehdokkuuteen.
Tässä tapauksessa Lindén nostaa esiin Floridan kuvernööri Ron DeSantisin.
– Ron DeSantis on nouseva poliitikko, joka voisi olla kiinnostava ja kiinnostunut presidenttiehdokkaaksi. Hän on Trumpin jalanjäljissä kulkeva poliitikkoa, mutta toisaalta kokeneempi kehäkettu, ollut kauemmin politiikassa.
– Hän voisi olla tällainen Trump 2.0.
Lue myös: Trumpin kotietsintä – taustalla mahdollinen vakoilulain rikkominen
Sinällään juridista estettä Trumpin ehdolle asettumiselle ei vaikuttaisi olevan, vaikka hänet tuomittaisiin jostain rikoksesta. Lindén kertoo, että oikeusoppineet ovat jonkin verran erimielisiä asiasta, mutta valtaosa on kuitenkin sen tulkinnan kannalla, ettei estettä ole.
Trumpin osuutta loppiaisen 2021 kongressivaltaukseen tutkitaan parhaillaan, ja lisäksi hänet on asetettu kaksi kertaa presidenttinä virkarikossyytteeseen.
– Perustuslaissa on hyvin selkeästi määritelty muutama kriteeri, jotka ihmisen pitää täyttää, että voi asettua presidentinvaaliehdokkaaksi Yhdysvalloissa.
– Perustuslaissa ilmeisesti ei tarkoituksella ole mainintaa rikossyytteistä tai tuomioista, koska on haluttu välttää tilannetta, jossa tulisi poliittinen ajojahti ja joku saisi sen takia rikostuomion, että vastapuoli yrittäisi pelata jonkun pois, Lindén kertoo.
Lue myös kommentti: Kovin paljon suoremmin sitä ei voi enää sanoa - Trump aikoo ehdolle vuonna 2024
Bidenin ehdokkuudelle ei kannatusta
Joe Bidenin kohdalla tilanne on toinen. Hän on ilmoittanut mielivänsä myös toiselle kaudelle.
Demokraattipuolueen sisällä ei kuitenkaan ole vahvaa tukea hänen uudelle ehdokkuudelleen. Syynä ovat muun muassa ikä ja tämänhetkinen heikko kannatus.
Biden on yli 80-vuotias vuonna 2024, kun vaalit käydään.
Tällä hetkellä Bidenin toiminnan presidenttinä hyväksyy noin 40 prosenttia äänioikeutetuista. Lukemat ovat lähestulkoon samanlaisia, kun kysytään kansan mielipidettä Trumpista: suotuisa mielipide Trumpista on kyselyissä reilulla 41 prosentilla.
– Äänestäjät ovat ilmaisseet mielipidekyselyissä ja osa puolueen poliitikoista on sanonut haastatteluissa ja julkisuudessa, että eivät haluaisi Bidenin asettuvan ehdolle. Tämä on poikkeuksellista.
Lindénin mukaan yleensä oman puolueen istuvaa presidenttiä tuetaan.
– Monia demokraattipuolueen äänestäjiä ja poliitikkoja huolettaa, pärjäisikö hän Trumpilla tai jollekulle toiselle republikaanille.
Lue myös: Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksynyt Bidenin historiallisen ilmasto- ja terveyspaketin: 370 miljardin investoinnit
"Hän on vanha valkoinen heteromies"
Lindén pitää Bidenin ongelmana sitä, että demokraattipuolue on muuttunut muun muassa vähemmistöjen ja nuorten puolueeksi.
– Kaikeksi sellaiseksi, mitä Biden ei parhaalla tahdollakaan edusta. Hän on vanha valkoinen heteromies.
Ehdokkaaksi voisikin sopia paremmin nykyisin varapresidenttinä toimivan Kamala Harrisin kaltainen poliitikko, joka edustaa useita etnisiä vähemmistöjä. Lisäksi hän on nainen.
– Naiset eivät ole vähemmistö kansassa, mutta he ovat sitä Yhdysvaltojen politiikassa, Lindén sanoo.
Marraskuussa Yhdysvalloissa pidetään välivaalit, joissa valitaan edustajainhuoneen kaikki edustajat ja kolmannes senaattoreista senaattiin.
Vaaleja voidaan pitää presidentin suosion mittarina, sillä kansa voi vaikuttaa presidentin toimintaedellytyksiin kongressin kautta.