Monia ärsyttävät valkoposkihanhet hoksasivat 80-luvulla, että Suomessa on hyvä olla. Hollannissa talvehtiva laji lensi alun perin kesäksi kotiseudulleen arktisille alueille, kunnes huomasi välipysähdyksillään Ruotsissa, että vähemmälläkin vaivalla selviää.
Näin räjähdysmäisesti valkoposkihankikanta on noussut 2000-luvulla.
Suomen ensimmäinen valkoposkihanhipari havaittiin Inkoon saaristossa 1980-luvun alussa. Vajaat 40 vuotta myöhemmin valkoposkihanhet ovat levinneet koko rannikkoalueella ja paikoin myös sisämaahan. Kesyt linnut viihtyvät puistoissa ja esimerkiksi Helsingissä on vaikea löytää puistosta piknikpaikkaa tai rannalta kohtaa, joka ei olisi täynnä valkoposkihanhen kakkaa. Linnut raivostuttavat osaa ihmisistä jopa siinä määrin, että niitä on kivitetty.
Lue myös: Puistojen siivekkäät sarjakakkaajat ovat täällä taas! Helsingin kaupunki yrittää puuttua jokakesäiseen ongelmaan “pehmein keinoin”
Valkoposkihanhien perinteinen pesimäalue on Jäämeren rannoilla, muun muassa Novaja Zemljalla, Grönlannissa ja Huippuvuorilla, josta ne ovat lentäneet talvehtimaan Hollantiin.
Birdlife-Suomen tiedottaja Jan Södersved kertoo lintujen jääneen matkan varrella aluksi Ruotsiin 1970-luvulla. Pian linnut alkoivat pesiä myös Suomessa.
– Täällä syntyneet nuoret linnut palaavat seuraavana kesänä synnyinseuduilleen. Kanta on jäänyt tänne pesimään ja runsastunut pikku hiljaa vuosien varrella, Söderseved sanoo.
Lue myös: Aikuiset kivittävät ja potkivat valkoposkihanhia ja kaatavat niiden päälle kahvia Korkeasaaressa – "Övereimmistä tapauksista ovat vastanneet perheenisät, hyvin outoa machoilua"
Ymparisto.fi-sivusto kertoo, että valkoposkihanhien menestymistä edesauttavat ihmisen luomat poikkeuksellisen helpot laidunnusolot. Taajamien nurmikentille on kylvetty yleensä erilaisia heinäsekoituksia, kuten natoja, röllejä ja nurmikkalajeja, jotka jatkuvasti niittämällä pidetään nuorina. Myös lajin alhainen kuolleisuus vaikuttaa lajin nopeaan lisääntymiseen. Kolmas menestystekijä Suomen valloituksessa on ollut kilpailun puute. Kaupunkialueilla ei tarvitse kilpailla laitumista muiden hanhien kanssa.
Kysymykseen, milloin kanta on kasvanut Suomessa liian suureksi, Birdlifen tiedottaja Jan Södersved antaa pohtivan vastauksen.
– Kenen mielestä on liikaa, kenen mielestä ei. En osaa sanoa, missä vaiheessa kanta on jonkun mielestä liian suuri. Arktisilla alueilla se on suurina yhdyskuntina pesivä laji – paljon suurempina ryhminä kuin Itämeren piirissä.
Valkoposkien määrä lasketaan Suomessa syksyisin. Birdlife kertoo, että vuoden 2019 syyslaskennassa havaittiin syyskuun alkupuolella noin 33 700 valkoposkihanhea. Määrä oli kasvanut edellisvuodesta 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kanta kasvoi syksyllä 2019 reilut 20 prosenttia yli 16 600 yksilöön, mutta osa kasvusta selittyy kattavammalla havainnoinnilla.