Sivistysvaliokunnan lausunto tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta on valmistunut.
Sivistysvaliokunta totesi yksimielisessä lausunnossaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytykset on turvattava. Harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan rajoitukset heikentävät valiokunnan mielestä lasten hyvinvointia merkittävästi.
– Hallituksen esityksessä ei ole riittävästi arvioitu rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia. Rajoitustoimenpiteitä harkittaessa ensisijaisena ratkaisuperusteena täytyy olla lapsen etu, myös silloin, kun kyse on vain lyhytkestoisesta tai osittaisesta toiminnan rajoittamisesta.
Rajoitusten on valiokunnan mukaan oltava myös johdonmukaisia ja oikeasuhtaisia, lausunnossa perustellaan.
Koronapandemian haitat tapahtuma-alalle
Tartuntalain toimeenpanossa on valiokunnan mukaan välttämätöntä painottaa sitä, että lapset voivat osallistua liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin nykyisiä poikkeusolojen käytäntöjä joustavammin.
– Esitämme, että sosiaali ja terveysvaliokunta arvioi riittävät toimet, jotta lasten ja nuorten harrastustoiminta liikunnan ja kulttuurin parissa voidaan järjestää terveysturvallisuus huomioon ottaen.
Sivistysvaliokunta pitää lausunnossaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tärkeänä myös sitä, että tämä tuo omassa mietinnössään esille hallituksen esityksessä ehdotettujen toimenpiteiden vaikutukset taiteen ja kulttuurin alalle.
– Tapahtuma-alan yritysten liikevaihdot ovat viimeisen kymmenen kuukauden ajalta pudonneet 80—95 prosenttia. Lomautettuna on vuoden 2020 aikana ollut 10 000 työntekijää ja kokonaan työllistämättä on jäänyt jopa 136 000 tilapäistä työntekijää.
Jos pandemia jatkuu pitkälle kevääseen, toiminnan rajoituksista kärsiville aloille on valiokunnan mielestä suunnattava valtion toimesta harkinnanvaraista lisärahoitusta, kuten vuonna 2020 tehtiin.
Toimia tarkasteltava kriittisesti
Sivistysvaliokunta esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että se tarkastelisi vielä kriittisesti ehdotettuja rajoitustoimia sekä tilojen sulkemista koskevaa sääntelyä.
– Ehdotetut säännökset johtavat summittaisiin rajoituksiin ja kieltoihin. Tällöin päätöksissä ei huomioida erilaisen paikallisen toiminnan ja kokonaisten toimialojen luontaisia mahdollisuuksia ja osaamista järjestää tiloja ja käytännön toimintaa turvallisella tavalla.