Tartuntatautilain muutos: Syksyllä kynnys koronarajoituksiin olisi aiempaa korkeampi – tavoitteena nopeammat ja täsmällisemmät toimenpiteet

Tavoitteena on entistä nopeammat, täsmällisemmät ja kohdennetummat rajoitukset.

Hallituksen tartuntatautilain väliaikainen muutos loppuvuodeksi on ensi viikolla lausuntokierroksen tarkennusehdotusten vuoksi koronaministerityöryhmän käsittelyssä, minkä jälkeen se on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn.

Aiemmat koronan vuoksi säädetyt tartuntatautilain väliaikaiset muutokset päättyivät kesäkuun lopussa. 

Terveydenhuollon ylikuormittumista ehkäistäisiin ensisijaisesti hygieniavelvoitteilla. 

Esityksessä keskeistä on se, että tiettyjen tilojen rajoitukset tulisi portaittain ja viimeisenä keinona olisi sulkeminen.  Tilan tai toiminnon sulkeminen voitaisiin jatkossa määrätä vain, jos koronan vuoksi hoidossa olevat potilaat ovat ruuhkauttaneet kaksi terveydenhuollon välttämätöntä hoitoa antavaa yksiköä.

STM:n ja THL:n 5.5.2022 julkaistun tilannekatsauksen perusteella vain noin puolessa sairaalahoidossa olevista koronapotilaista sairaalahoidon syy on ollut koronasairaus,

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin Mirka-Tuulia Kuoksan mukaan lakimuutosta on muokattu sitä mukaa, kun on saatu tuoretta tietoa tutkimustietoa siitä, mitkä ovat tutkimuksissa olleet vaikuttavampia keinoja tai tiloja.

– Perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteita ei voi ottaa käyttöön pelkän ilmaantuvuuden vuoksi vaan se edellyttäisi nimenomaan terveydenhuollon vakavan kuormittumisen. Suljettavat tilat tai toimet on aiemmasta vähentyneet eivätkä sulut ole niin laajasti mahdollisia kuin aikaisemmin, sanoo Kuoksa.

Kaikki rajoitukset yhdelle viranomaiselle

Lakiesityksen mukaan kaikki rajoituspäätökset tekisi jatkossa aluehallintovirasto ja kunnat – myös päätökset jotka koskevat yökerhoja  ja baareja. Päätöksenteossa  apuna ovat sairaanhoitopiirit. 

Tilat ravitsemisliikkeissä, joiden pääasiallisena ravitsemistoimintana on alkoholijuomien tarjoilu, olisi laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä mahdollista sulkea asiakkailta kokonaan. Tämä on voimakas tiukennus nykyisin voimassa olevaan sääntelyyn nähden.

Aiemmin ravintolarajoitukset on antanut valtioneuvosto – jatkossa sama viranomainen määräisi kuntosalien ja ravintoloiden rajoituksista, mikä tuo yhdenvertaisempaa kohtelua. Viime keväänä kritiikkiä tuli erityisesti siitä, että ravintolat olivat auki, mutta liikuntapaikat määrättiin suljettavaksi.

– Tässä etuna on se, että silloin pystyttäisiin tekemään punnintaa eri rajoitustoimenpiteiden välillä, sitä hyöty haittasuhdetta ja asettamaan mahdollisimman minimaaliset rajoitustoimet, lisää Kuoksa.

Ruokaravintoloita ei voisi määrätä suljettavaksi kokonaan

Esityksessä sulun ulkopuolelle on jätetty mm. ruokaravintolat, mutta joiden aukioloaikaa voidaan rajoittaa aiempaa vähemmän. Nyt ruokaravintolat voisivat joutua vaikeassa koronatilanteessa sulkemaan ovensa vasta kello 22.

Lakimuutos esityksessä todetaan, että se mahdollistaisi erilaisen harrastus- ja virkistystoiminnan paremman jatkuvuuden koronatilanteen vaikeutuessakin.

– Tämä, että rajoituksia ylipäätään tulisi syksyllä, niin siihen kynnys olisi kova, vaikka ne pykälät tartuntatautilaissa olisivatkin. Muutosten säätäminen ei 
ei itsessään tarkoita, että ketään rajoitettaisiin koko syksyn aikana ollenkaan, muistuttaa Kuoksa STM:n turvallisuus- ja terveysosastolta.

Epidemiantorjunta perustuu jatkossa ensisijaisesti ihmisten omaehtoisen terveysturvallisen toimintatavan tukemiseen, tartuntojen vakavien seurausten ehkäisemiseen rokotuksin.

Varteenotettavana vaihtoehtona ehdotetuille säännöksille on pitkällä tähtäimellä terveydenhuollon kokonaiskapasiteetin ja kantokyvyn pysyvä kasvattaminen siten, ettei covid-19-taudista tai muista tartuntataudeista aiheutuisi merkittävää riskiä terveydenhuollon kantokyvylle.

Tällöin yhteiskuntaa ei olisi välttämätöntä sulkea perusoikeusrajoituksin, sillä terveydenhuollon kantokyky kestäisi pandemiatilanteen.