Tuloksia aletaan saada keskiviikkona aamuyöllä Suomen aikaa. Vaaleista ennakoidaan tasaisia.
Yhdysvalloissa äänestetään tänään presidentinvaaleissa. Maan historian 47. presidentti on joko demokraattien ehdokas, varapresidentti Kamala Harris, tai republikaanien ehdokas, entinen presidentti Donald Trump.
Äänestyspaikat sulkeutuvat ensimmäisissä osavaltioissa huomisen puolella Suomen aikaa. Ensimmäisiä tuloksia aletaan saada varhain keskiviikkoaamuna.
Kyselyjen perusteella presidentinvaaleista odotetaan tasaisia. Vaalit ratkaistaan käytännössä seitsemässä vaa'ankieliosavaltiossa, ja niissä ehdokkaat ovat olleet mielipidemittausten keskiarvoissa parin prosenttiyksikön sisällä toisistaan.
Esimerkiksi Fivethirtyeightin ja Silver Bulletinin ennustemallit antoivat maanantaina Trumpille 52–53 prosentin todennäköisyyden voittoon.
Tilanne on siis erilainen kuin neljä vuotta sitten, kun demokraatti Joe Biden lähti kyselyjen perusteella vaaleihin selvänä ennakkosuosikkina. Vaikka Trump saikin tuolloin selvästi kyselyjä paremman vaalituloksen, Biden vei vaalivoiton.
Kumpikin ehdokas tekisi historiaa
Presidentti valitaan neljän vuoden virkakaudelle, joka alkaa 20. tammikuuta.
Harrisista, 60, tulisi Yhdysvaltain ensimmäinen naispresidentti. Trumpista, 78, puolestaan tulisi Yhdysvaltain historian toinen presidentti, joka onnistuu palaamaan Valkoiseen taloon.
Aiemmin samaan pystyi Grover Cleveland, joka oli presidenttinä 1885–1889 sekä 1893–1897.
Trump olisi myös ensimmäinen tuomittu rikollinen, joka valitaan presidentiksi. Häneen kohdistuu tälläkin hetkellä useita rikossyytteitä.
Alun perin istuvan presidentin Bidenin, 81, piti hakea vaaleissa toista virkakautta. Hän kuitenkin luopui ehdokkuudestaan heinäkuussa kovan julkisen paineen seurauksena, kun hänen heikko suoriutumisensa tv-väittelyssä kesäkuussa toi huolet presidentin iästä ja terveydestä valokeilaan.
Bidenin luovuttua kisasta hän antoi tukensa varapresidentilleen Harrisille, jonka demokraattipuolue valitsi varsin yksimielisesti ehdokkaakseen.
Trump nappasi republikaanien ehdokkuuden näytöstyyliin jyräämällä ylivoimaiseen voittoon puolueen esivaaleissa.
Harrisin varapresidenttiehdokas on Minnesotan kuvernööri Tim Walz. Trump taas valitsi varapresidenttiehdokkaakseen Ohion senaattorin J. D. Vancen.
Talous ja demokratia
Vaalien keskeisiä teemoja ovat olleet muun muassa Yhdysvaltain talous sekä laiton maahanmuutto etelärajan kautta.
Trumpin kampanja on pyrkinyt yhdistämään Harrisin Bidenin hallinnon talouspolitiikkaan ja maata viime vuosina piinanneeseen korkeaan inflaatioon.
Harrisin kampanja puolestaan on korostanut uhkaa, jonka demokraatit katsovat Trumpin muodostavan Yhdysvaltojen demokratialle. Trumpia on syytetty fasistisista ja autoritaarisista taipumuksista.
Entinen presidentti ei esimerkiksi ole vieläkään myöntänyt vuoden 2020 vaalitappiotaan eikä ole sitoutunut kunnioittamaan tämänkertaisten vaalien tulosta.
Demokraateille tärkeä vaaliteema on myös abortti, sillä korkein oikeus kumosi toissa vuonna aborttioikeuden liittovaltion tasolla Trumpin nimittämien konservatiivituomarien turvin.
Ulkopolitiikasta vaaleissa on puhuttu vähemmän, mutta supervallan vaalituloksella on merkittäviä vaikutuksia maailmanpolitiikkaan ja myös Eurooppaan.
Trumpin ja republikaanien tiedetään suhtautuvan nykyistä hallintoa nihkeämmin Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen.
Kongressin hallinta pelissä
Tiistaina äänestetään samaan aikaan presidentinvaalien kanssa myös kongressivaaleissa sekä lukuisissa kuvernöörivaaleissa ja muissa osavaltio- ja paikallistason vaaleissa. Monissa osavaltioissa pidetään myös erilaisia kansanäänestyksiä.
Kaikki kongressin edustajainhuoneen 435 paikkaa ovat jaossa vaaleissa. Senaatissa puolestaan pelissä on 34 paikkaa 100:sta.
Republikaanit ovat ennakkosuosikkeja ottamaan senaatin hallintaansa, kun taas edustajainhuoneessa tilanne on hyvin tasainen.
Kongressin hallinta vaikuttaa oleellisesti siihen, miten tuleva presidentti pystyy käyttämään valtaa.