Pahasti jakaantuneen maan yhdistävä tekijä? Tällainen on USA:n presidentiksi pyrkivä Kamala Harris

Demokraattisen puolueen ehdokas Kamala Harris on Yhdysvaltain 49. varapresidentti ja ensimmäinen nainen tehtävässä. Hän on myös ensimmäinen ei-valkoihoinen varapresidenttinä. Hän on kulkenut pitkän tien paikallisesta apulaissyyttäjästä Yhdysvaltain politiikan huipulle.

Harris oli suhteellisen tuntematon nimi valtakunnan tason politiikassa, kun hän nousi Joe Bidenin varapresidenttiehdokkaaksi tuolloin 56-vuotiaana ensimmäisen kauden senaattorina. Hänellä oli kuitenkin pitkä tausta suurimman osavaltion Kalifornian politiikassa ja syyttäjänä.

Siirtolaisten lapsi

Kamala Devi Harris syntyi 20. lokakuuta 1964 Kalifornian Oaklandissa. Hänen molemmat vanhempansa olivat korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia.

Isä Donald J. Harris oli muuttanut Yhdysvaltoihin Jamaikalta ja on ammatiltaan taloustieteilijä, nyttemmin kehitystaloustieteen emeritusprofessori Berkeleyn yliopistossa. Kamalan lapsuudessa perhe muutti usein isän tutkijan työn perässä. He asuivat muun muassa Illinoisin ja Wisconsinin osavaltioissa.

Lue lisää: MTV Arizonassa: Alkuperäiskansoilla voi olla ratkaiseva rooli vaaleissa – "Jos Trump nousee valtaan, menetämme kaiken"

Kamala Harris on nimennyt äitinsä yhdeksi elämänsä suurista esikuvista. Äiti Shyamala Gopalan oli syntynyt Brittiläisessä Intiassa Madrasin kaupungissa, joka nykyään tunnetaan Chennaina.

Vuonna 2009 kuollut Gopalan oli ammatiltaan biolääketieteen tutkija, joka teki elämäntyönsä syöpätutkimuksen parissa. Uskonnoltaan Gopalan oli hindulainen ja perheessä harjoitettiin hindulaisuutta Kamalan lapsuudessa.

Hänen etunimensä Kamala merkitsee lootuksenkukkaa Pohjois-Intian klassisella ja hindulaisuuden pyhällä kielellä sanskriitillä. Harris itse on kuitenkin baptistikirkon jäsen isänsä uskonnon peruina.

Lue myös: Seuraa näitä asioita USA:n vaalien ääntenlaskennassa tiistaina

Vanhemmat erosivat vuonna 1971 ja Kamala muutti äitinsä mukana takaisin Kaliforniaan. Korkeasti koulutetusta perheestä tulevana oli alusta pitäen varsin selvää, että Kamala tulisi hankkimaan akateemisen koulutuksen.

Harris opiskeli 1970–80-luvuilla taloustieteitä ja valtio-oppia Varnier Collegessa Montrealissa Kanadassa ja Howard-yliopistossa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa. Näiden jälkeen hän opiskeli Kalifornian yliopistossa San Franciscossa ja suoritti oikeustieteen tutkinnon vuonna 1989.

Nousujohteisella syyttäjän uralla

Harrisin nousua valtakunnanpolitiikkaan edelsi mittava lainopillinen ura Kaliforniassa. Oikeustieteen tutkinnon jälkeen hänet nimitettiin Alamedan piirikunnan apulaissyyttäjäksi ja sittemmin vuonna 1998 San Franciscon piirikunnan syyttäjäksi. Tähän tehtävään hänet valittiin suurella äänten enemmistöllä.

Hän toimi syyttäjänä useissa henki- ja omaisuusrikosjutuissa, muun muassa murhissa, ryöstöissä ja seksuaalirikoksissa.

Lue lisää: Tarkka-ampujia ja hälytyspainikkeita – näin Yhdysvalloissa varaudutaan ääntenlaskentaan

Syyttäjänä hänet muistetaan muun muassa siitä, että hän perusti San Franciscon syyttäjälaitokseen viharikososaston, jonka tehtävänä oli tutkia ja syyttää jutuissa, joissa epäiltiin rasistista tai muuta viharikosmotiivia.

Hän saavutti nopeasti huomiota syyttäjälaitoksen nousevana tähtenä ja myös mediahuomiota peräänantamattomana syyttäjänä.

Kalifornian johtopaikoille

San Franciscon syyttäjän paikalta hänet valittiin Kalifornian osavaltion korkeimmaksi oikeusviranomaiseksi vuonna 2010. Hän voitti vaalissa republikaanipuolueen vastaehdokkaansa hyvin niukasti prosentein 46,1–45,3. Uudelleenvalinta toiselle nelivuotiskaudelle 2014 tapahtui selvemmällä erolla.

Harris jatkoi osavaltion syyttäjänä jo San Franciscosta tuttua linjaansa. Hän muun muassa vihki avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja, vaikka Kalifornian laki nimenomaisesti kieltää samaa sukupuolta olevien avioliiton. Nyt vuoden 2024 vaalien yhteydessä Kaliforniassa järjestetään kansanäänestys avioliittokiellon kumoamisesta.

Lue lisäksi: MTV amerikkalaisella aborttiklinikalla: Trumpin paluuta pelätään - "He yrittävät kansallista aborttikieltoa"

Harris toimi myös esimerkiksi toimi kuluttajansuojan puolesta, ajoi tiukempia ympäristönsuojelulakeja, ja myötävaikutti siihen, että internetpalveluiden tarjoajien oli kerrottava kuluttajille, mille kaikille kolmansille osapuolille heidän tietonsa jaetaan. Hän ajoi myös koulutus- ja työmahdollisuuksien parannusta Kalifornian vankiloissa sellaisille vangeille, joita ei ole tuomittu väkivaltarikoksista.

Henkilökohtaisessa elämässä nämä olivat tärkeitä aikoja Harrisille. Hän meni naimisiin vuonna 2014 oikeustieteen professori Douglas Emhoffin kanssa.Emhoff,joka on myös 60-vuotias, kuten Harriskin. Heidän perheeseensä kuuluu kaksi lasta Emhoffin aiemmasta avioliitosta.

Trumpin kaudella senaatissa

Kamala Harris valittiin Yhdysvaltain senaattiin vuoden 2016 marraskuun vaaleissa selvällä äänten enemmistöllä, samassa yhteydessä, kun hänen näiden vaalien vastaehdokkaansa Donald Trump valittiin presidentiksi.

Senaattorina häntä kuvailtiin demokraattipuolueen keskustan edustajaksi. Hän kertoi itse olevansa lähempänä Hilary Clintonin kuin demokraattipuolueen vasemmistoa edustavan Bernie Sandersin linjaa.

Käytännössä hän äänesti senaatissa aina demokraattisen puolueen enemmistön mukaan ja presidentti Trumpin republikaanipuolueen esityksiä vastaan.

Lue myös: Analyysi: "Nyt riittää", jyrähtivät Trump ja Harris kampanjan yhteenvedoissaan – mutta hyvin eri tavoin

Harris vastusti muun muassa Trumpin säätämää muslimien maahantulokieltoa, muurin rakentamista Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle, siirtolaislasten erottamista vanhemmistaan sekä kaikkia Trumpin nimityksiä Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen.

Hän kannatti myös Donald Trumpin viraltapanoa kummassakin virkarikosäänestyksessä senaatissa.

Toisaalta, hän esimerkiksi kannatti lisärahoitusta rajavalvontaan.

Ratkaisi ennätysmäärän tasatilanteita

Ensi töikseen varapresidenttikaudellansa hän tuomitsi kovin sanoin Trumpin kannattajien 6. tammikuuta 2021 kongressitaloon tekemän hyökkäyksen Washingtonissa. Senaatti oli tuolloin vahvistamassa Joe Bidenin valintaa Yhdysvaltain presidentiksi vaalituloksen mukaan. 

Varapresidenttinä Harris nousi merkittävään rooliin presidentti Joe Bidenin lakihankkeiden edistäjänä. Yhdysvaltain varapresidentti on perustuslain mukaan myös senaatin puhemies.

Vuosina 2021–23 senaatin valtasuhteet demokraattisen ja republikaanisen puolueen välillä jakaantuivat 50–50, joten Harris oli äänellään ratkaisemassa demokraattien kannan hyväksi muun muassa koronatukipakettia ja reseptilääkkeiden hinnanalennukseen tähtäävää lakia.

Lue lisää: Onko USA:n kongressiin tulossa historiallinen keikahdus? "Ei ole koettu yli 230 vuoteen"

Vuonna 2023 hän rikkoi ennätyksen varapresidentin ratkaisuäänten määrässä, kun hän oli ratkaissut kaikkiaan 32 lakiesityksen hyväksymisen äänellään tasan jakaantuneessa senaatissa.

Muutoin varapresidentin rooli Yhdysvalloissa riippuu pitkälti siitä, millaisen roolin istuva presidentti hänelle haluaa antaa. Biden antoi Harrisille erityisesti maahanmuuttoon ja rajaturvallisuuteen liittyviä tehtäviä.

Lue myös:Aavikon kansa pelkää Trumpia ja jättimuuria: "Se särkisi sydämen"

Varapresidenttinä Harris johti kampanjaa, jonka tarkoituksena oli varoittaa Väli-Amerikasta kohti Yhdysvaltoja liikkuvia siirtolaisia matka vaaroista, ja siitä, että Yhdysvalloissa heitä kohdeltaisiin laittomina siirtolaisina.

Hän tapasi useita Väli-Amerikan maiden johtajia pyrkiessään hillitsemään siirtolaisten lähtöä kohti Yhdysvaltoja.

Presidenttiehdokkaaksi

Kamala Harris nousi presidenttiehdokkaaksi poikkeuksellisten vaiheiden jälkeen, kun esivaalit jo voittanut Biden luopui demokraattien ehdokkuudesta heinäkuun lopulla kehnosti sujuneiden tv-esiintymisten ja siitä aiheutuneen julkisen paineen jälkeen.

Harrisin kampanja koki hetkellisen nosteen presidenttiehdokkaaksi nousun jälkeen, mutta nyt vaaleja edeltävinä viikkoina Trump on kirinyt mielipidemittauksissa suurimmassa osassa vaa'ankieliosavaltioissa, jotka ratkaisevat vaalien voittajan.

Lue lisäksi: Amerikkalaisnuoret vastasivat MTV:lle, millaisen presidentin he haluaisivat – Trump sai paljon tukea: "Haluan jonkun, joka ottaa ohjat käsiinsä"

Harris on pyrkinyt kampanjoimaan positiivisena ehdokkaana, joka luottaa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen ja äänestäjiin. Kampanjan onnistumisesta on annettu monenlaisia arvioita.

Kampanjaa on syytetty epämäärisyydestä, pehmeydestä ja siitä, että viesti ei mene perille. Harris on vaalikampanjassaan puolustanut aborttioikeutta, vähemmistöjen asemaa Yhdysvaltojen yhteiskunnassa ja luvannut keskiluokalle ja pienyrityksille verohelpotuksia.

Yksi vaalien kuumista teemoista on aborttioikeus. Vuonna 2022 Trumpin nimittämien kolmen konservatiivituomarin äänillä Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi aborttioikeuden takaavan niin sanotun Roe vastaan Wade -päätöksen.

Harris on luvannut taata aborttioikeuden säilymisen jatkossakin, mutta ei ole ollut yhtään tarkempi sen suhteen, miten hän sen tekisi. Käytännössä Roe vastaan Wade -päätöksen palauttaminen takaisin on voimaan on hyvin vaikeaa ja joka tapauksessa useita vuosia kestävä prosessi.

Lue myös: MTV amerikkalaisella aborttiklinikalla: Trumpin paluuta pelätään – "He yrittävät kansallista aborttikieltoa"

Harrisin vaaliohjelmaan kuuluu myös demokraattisen puolueen valtavirtaan kuuluvia teemoja, kuten aselakien tiukennukset, vähimmäispalkan nostaminen, kannabiksen laillistaminen kaikkialla Yhdysvalloissa, 

Harrisia on syytetty myös epäselvistä kannoista ainakin siirtolais- ja ympäristökysymyksissä. Harris on esimerkiksi senaattorina vastustanut vesisärötystä maakaasun ja öljyliuskeen tuotannossa, mutta on presidenttiehdokkaana ryhtynyt kannattamaan sitä.

Senaattorina hän vastusti muurin rakentamista Meksikon vastaiselle rajalle, mutta on presidenttiehdokkaana kannattanut "voimakasta rajaturvallisuutta". Jotkin analyytikot ovat jopa väittäneet Harrisin olevan siirtolaiskysymyksessä tiukempi kuin Trump.

Lue lisäksi: Erikoinen ilmiö Yhdysvalloissa: Yksi alue on äänestänyt oikein presidentinvaalien voittajan 80-luvulta lähtien

Harrisin ulkopoliittista linjaan on jouduttu ainakin osin arvailemaan. Hän on luvannut jatkaa tukea sotaa Venäjään vastaan käyvälle Ukrainalle ja pitää Yhdysvallat keskeisessä roolissa Natossa.

Toisaalta, hän on ollut paljon epämääräisempi erityisesti Lähi-idän poltiikassaan. Tämän on arvioitu saattavan olla ratkaiseva tekijä koko vaaleissa, sillä palestiinalaistaustaiset äänestäjät vaa'ankieliosavaltioissa saattavat jättää äänestämättä Harrisia, jos hän ei ota selkeää kantaa Israelin Gazassa ja Libanonissa käymää sotaa vastaan.

Kansakunnan yhdistäjä?

Kamala Harris on esiintynyt vaalien alla pahasti jakaantuneen maan yhdistävä voimana. Se, miten hän sen aikoo tehdä, on edelleen monille epäselvää.

Hänen taakseen on kuitenkin asettunut joitakin aiempien vuosien merkittäviä republikaanipoliitikkoja, muun muassa entinen varapresidentti Dick Cheney (virassa 2001–2009) ja entinen Kalifornian kuvernööri ja elokuvatähti Arnold Schwarzenegger (kuvernöörinä 2003–2011).

Cheneyn mukaan kukaan muu henkilö ei ole Yhdysvaltain 248-vuotisessa historiassa ollut yhtä suuri uhka demokratialle kuin Donald Trump.

Lue lisää: Harris puhui paikassa, josta kongressin valtaajat lähtivät liikkeelle 2021

Se jää nähtäväksi, kuinka hyvin puheet Trumpista uhkana demokratialle vetoavat äänestäjiin. Harris on pitkin kampanjaansa nimittänyt Trumpia muun muassa fasistiksi, mutta vaalipäivän lähentyessä on luopunut tällaisesta retoriikasta, ehkä havaittuaan, että Trumpia kannattavia äänestäjiä on vaikea voittaa puolelleen haukkumalla heidän ehdokastaan.

Vaalit ovat mielipidemittausten mukaan äärimmäiset tiukat. Aikaisintaan keskiviikko-aamuna selviää, onko Kamala Harris Yhdysvaltain 47. presidentti.

Lue myös: Jännitys tiivistyy USA:n vaaleissa: Kamala Harris äänesti postitse, gallupeissa yllätys