Harva asiantuntija katsoo Britannian hyötyneen brexitistä

Brexit on epäsuosittu ja hidastanut Britannian talouskasvua merkittävästi. Britanniassa kumpikaan puolue ei silti halua puhua yhteismarkkinoille palaamisesta.

Britannian EU-eron eli brexitin piti sen puolesta kampanjoineiden mukaan tehdä Britanniasta ketterän ja kilpailukykyisen talousmahdin. Nyt kun brexitin toteutumisesta on vajaat neljä vuotta, vain harva asiantuntija katsoo Britannian hyötyneen brexitistä.

Centre for European Research -ajatuspajan varajohtaja John Springford on tehnyt laskelmia siitä, mikä EU-eron vaikutus Britannian kansantalouteen on ollut.

Hän lopetti mallinsa päivittämisen viime vuonna, kun nopeasti nousseet energian hinnat heikensivät sen luotettavuutta, mutta siinä vaiheessa malli kertoi, että Britannian bruttokansantuote on noin viisi prosenttia pienempi kuin se olisi, jos maa olisi pysynyt EU:ssa.

Springford huomauttaa, että muut tahot arvioivat vaikutuksen hieman pienemmäksi. Valtiontaloutta valvovan riippumattoman elimen OBR:n arvio on noin neljä prosenttia ja Englannin keskuspankin arvio noin kolme prosenttia.

– Mutta se on sitä suuruusluokkaa. Eikä tällä hetkellä ole mitään syytä ajatella, että Britannia olisi kaventamassa tätä takamatkaa, Springford sanoo STT:lle.

– Brexit on mielestäni ollut varsin merkittävä hidastava tekijä taloudelle.

Kansa nihkeänä

Springfordin mukaan tutkijapiireissä vain kaikkein radikaaleimmat brexitin kannattajat ovat sitä mieltä, että EU-erosta on ollut Britannialle lyhyen aikavälin hyötyä. Poliitikkojen keskuudessa tällaista puhetta kuulee enemmän.

– Pääministeri Rishi Sunak sanoi hiljattain puheessaan, että Britannian taloudella menee paremmin brexitin ansiosta, mikä on melkoinen lausunto, kun ottaa huomioon, että suurin osa talousasiantuntijoista on eri mieltä.

– En voi tietenkään lukea Sunakin ajatuksia, mutta en voi uskoa, että hän itsekään uskoo, mitä sanoo.

UK in a Changing Europe -ajatuspajan johtaja, professori Anand Menon sanoo, että konservatiivien on käytännössä pakko toistella viestiä brexitin hyödyistä.

– Heillä ei oikein ole muutakaan suuntaa, mihin mennä. Mutta he eivät halua juurikaan puhua tästä aiheesta, Menon sanoo STT:lle.

Yleinen mielipide brexitin suhteen on muuttunut kielteisemmäksi. Tuoreimmissa kyselyissä vajaat 60 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että brexit on mennyt Britannian kannalta huonosti.

Springford kuitenkin huomauttaa, että kyselyissä enemmistö brexitin puolesta äänestäneistä on yhä sitä mieltä, että EU-ero on pitkällä aikavälillä Britannialle hyväksi.

– He ajattelevat, että tähän asti on mennyt huonosti, mutta että pitkällä tähtäimellä brexit on sen arvoista. Joten ei voi mennä liian pitkälle ja sanoa, että kansa olisi kääntymässä brexitiä vastaan.

Vapaakauppa vaikeuksissa

Entinen pääministeri Boris Johnson ja muut EU-eron kannattajat maalasivat kuvaa "globaalista Britanniasta" ja "Singaporesta Thames-joen varrella", kilpailukykyisestä taloudesta, jota EU:n sääntely ja kaupan esteet eivät enää hidastaisi.

Springfordin mukaan Johnsonin lupaukset Britanniasta isona maailmantalouden pelurina, joka edistäisi vapaakauppaa ympäri maailman, eivät koskaan olleet realistisia.

– Britannia ei vain ole riittävän suuri talous, jotta sillä olisi merkitystä kansainvälisen kaupan järjestelmälle. Ja itse asiassa asiat ovat menossa vastakkaiseen suuntaan kuin he toivoivat, Springford sanoo.

Yhdysvallat on mennyt Donald Trumpin ja Joe Bidenin presidenttikausilla protektionistisempaan suuntaan ja tukenut vahvasti omaa teollisuuttaan, ja EU tekee samaa, joskin vähemmän tehokkaasti. Samaan aikaan kasvaneet jännitteet Kiinan ja lännen välillä heikentävät vapaakaupan edellytyksiä.

– Ei ollut helppo poistua yhteismarkkinoilta tähän ympäristöön.

Springford korostaa, että on myös osa-alueita, joilla Britannia on EU:ta tehokkaampi toimija. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Britannia on suhteellisen vahva ja pystyy tekemään päätöksiä paljon EU:ta nopeammin. Myös Britannian tuore kilpailulainsäädäntö ja teknologiajättien sääntely ovat saaneet kiitosta asiantuntijoilta.

Kauppasopimukset hankalia

Brexit-väen toiveissa oli, että Britannia tehostaisi kilpailukykyään solmimalla vapaakauppasopimukset esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa. Toistaiseksi kauppasopimuksia on kuitenkin saatu aikaan lähinnä melko kaukaisten maiden kanssa.

Springford kertoo olleensa skeptinen vapaakauppasopimuksesta Yhdysvaltain kanssa jo ennen kuin Yhdysvallat vahvisti protektionismiaan.

– Yhdysvallat haluaa asioita, joihin Britannian on hyvin vaikea suostua. Yhdysvallat haluaa laajemman pääsyn Britannian elintarvikemarkkinoille, ja se on vaikeaa, koska Yhdysvaltain maataloussääntely on paljon löyhempää kuin Britanniassa ja Euroopassa, Springford kertoo.

– Toinen iso asia ovat lääkkeiden hinnat, joihin (Britannian julkisella terveydenhoitojärjestelmällä) NHS:llä on vaikutusta, koska se on niin merkittävä ostaja. Yhdysvaltalaiset lääkeyhtiöt haluavat parempia hintoja, mutta se on Britannialle äärimmäisen vaikeaa.

Menon toteaa, että vapaakauppasopimuksella Yhdysvaltojen kanssa tuskin olisi suurta vaikutusta Britannian kansantalouteen.

EU-suhde vakautunut

Britannian ja EU:n suhde kävi brexit-neuvottelujen ja eron jälkipyykin myrskyisissä vaiheissa todella huonona. Nyt tilanne on vakiintunut, ja suhde muistuttaa Springfordin mielestä EU:n suhdetta minkä tahansa kolmannen maan kanssa.

– Suhteet ovat muuttuneet erittäin huonoista transaktionaalisiksi, jollaisia ne usein ovat EU:n ja kolmansien maiden välillä.

Osapuolet ovat viime aikoina pyrkineet pehmentämään sävyään ja parantamaan välejään, mutta Springfordin mukaan tämä toimii vain tiettyyn rajaan asti.

– Näyttää siltä, että todella tunteellinen vaihe on ohi, jolloin oli suuria riitoja monista asioista. Nyt useimmat niistä on ratkaistu ja olemme varsin vakaassa vaiheessa. Suhde ei vain ole erityisen läheinen, ei mitään sellaista, jota voisi kuvailla kumppanuudeksi.

Vallanvaihdolla rajallinen vaikutus

EU-suhde ei ole nousemassa teemaksi ensi vuoden parlamenttivaaleissa, sillä valtaosa briteistä on väsyneitä aiheeseen eikä pääpuolueilla ole juurikaan uutta tarjottavaa keskusteluun.

Gallupeissa kärkipaikalla oleva opposition työväenpuolue on luvannut, ettei puolue vie Britanniaa takaisin EU:n yhteismarkkinoille tai tulliliittoon, vaikka se nousisi valtaan – ainakaan vielä tulevalla parlamenttikaudella.

– Siitä lupauksesta on vaikea perääntyä. EU-suhde pysynee nykyisenlaisena vuosien 2028 ja 2029 tienoille, Springford sanoo.

Menon huomauttaa, että työväenpuolue yrittää voittaa puolelleen sellaisia äänestäjäryhmiä, jotka äänestivät EU-eron puolesta. Siksikään puolue ei halua pitää ääntä yhteismarkkinoille paluun puolesta.

– Yhteismarkkinoilla oleminen niin, ettei olisi EU:n jäsenmaa, ei myöskään välttämättä olisi kovin hyvä tilanne. Silloin ei voi vaikuttaa sääntöihin, Menon sanoo.

– Meidän täytyy vain keksiä muita tapoja saada talous kasvamaan.

Brexitin korjaaminen vaikeaa

Yhteismarkkinoille palaamisen sijaan työväenpuolueen puheenjohtaja, mahdollinen seuraava pääministeri Keir Starmer on luvannut, että puolue neuvottelee EU:n kanssa paremman diilin – niin sanotusti "korjaa" brexitin.

Springfordin mukaan työväenpuolue voisi saada neuvotteluissa EU:n kanssa joitakin myönnytyksiä, mutta tuskin mitään niin merkittävää, että tavallinen kadunmies Britanniassa huomaisi eroa.

Useimmat työväenpuolueen tavoittelemat muutokset ovat sellaisia, joihin EU tuskin suostuisi. Nykyistä brexit-sopimusta olisikin luultavasti mahdollista lähinnä hienosäätää.

– Jos haluaisi todellista vaikutusta talouteen, pitäisi mennä tulliliiton tai yhteismarkkinoiden kaltaiseen suhteeseen. Pelkällä vapaakauppasopimuksella on vaikea ratkaista esteitä, joita EU:n ja Britannian välille on noussut, Springford näkee.

Paljon riippuu talouden tilasta. Jos Britannian nykyinen aneeminen talouskehitys jatkuu, seuraavalla hallituksella on suurempi paine toimia EU-suhteen parantamiseksi. Jos taas talouskasvu reipastuu, siihen on vähemmän syitä.

Menonin mukaan on hyvin epätodennäköistä, että konservatiivit pystyisivät pysymään vallassa seuraavissa vaaleissa. Työväenpuolueella on kyselyissä selvä johto, eikä mikään viittaa siihen, että asetelma muuttuisi merkittävästi.

– Työväenpuoluekaan ei herätä suurta innostusta, mutta ihmiset ovat kyllästyneitä konservatiiveihin. Puolue on menettänyt äänestäjien luottamuksen.

Lue myös: Brexit on pahentanut Britannian pulaa erikoislääkäreistä, kertoo tutkimus