Britannialla ovat valttikortit vähissä, kun neuvottelut EU-erosta alkavat unionin kanssa. Neuvotteluissa voi tulla myös kiire, arvioi brysseliläisen European Policy Center -tutkimuslaitoksen johtaja Fabian Zuleeg.
EU ei todennäköisesti halua tehdä liian suuria myönnytyksiä, jotteivät muut jäsenmaat ryhtyisi vaatimaan samaa.
– En usko Britannian saavan hyvää erosopimusta, Zuleeg sanoo STT:lle puhelinhaastattelussa.
Eroneuvottelut tulee viedä läpi kahdessa vuodessa Britannian eroilmoituksen jälkeen. Neuvotteluiden pidentäminen vaatisi muiden 27 maan yksimielisen hyväksynnän, mitä Zuleeg pitää epätodennäköisenä.
– Odotan, että paine on Britannian puolella. Jos sopuun ei päästä kahden vuoden kuluessa, he joutuvat ulos ilman sopimusta, jolloin seuraukset olisivat vielä negatiivisempia.
Brexit-äänestystuloksen välittömin vaikutus on epävarmuus, Zuleeg sanoo.
– Emme tiedä, mitä tapahtuu. Emme tiedä, milloin Britannia antaa ilmoituksen lähtöaikeistaan. Emme tiedä, millainen prosessista tulee ja kuka sitä Britannian puolelta johtaa.
Väistyvä pääministeri David Cameron kertoi jättävänsä EU-eroilmoituksen tekemisen seuraajalleen. Hän astuu sivuun tehtävästään lokakuuhun mennessä. EU:n keskeiset päättäjät eivät haluaisi epätietoisuuden ajan venyvän, vaan toivovat ilmoitusta niin pian kuin mahdollista.
Ei Norjan tielle
Zuleegin mukaan briteille tarjotaan todennäköisesti samanlaista sopimusta kuin Norjalle, mutta sen toteutuminen näyttää poliittisesti mahdottomalta. Norja kuuluu Eta-alueeseen ja noudattaa EU-lainsäädäntöä monilta osin.
–Pääasiassa he suostuisivat noudattamaan EU:n sääntöjä ilman mahdollisuutta osallistua niiden laatimiseen. Se on päinvastainen kuin brexitin idea.
Zuleeg ei myöskään pidä todennäköisenä, että Britannia saisi neuvoteltua itselleen merkittäviä etuoikeuksia yhteismarkkinoiden ulkopuolella.
Sehän on taloudellisten yhteismarkkinoiden idea. Jos kuulut kerhoon ja noudatat sääntöjä, hyödyt siitä. Jos olet ulkopuolella, maksat siitä hinnan.
– Pitää myös muistaa, että yritykset tekevät omat päätöksensä. Niillä tuskin on voimakkaita haluja sijoittaa Britanniaan, koska näkymät siellä ovat epävarmemmat kuin yhteismarkkinoilla.
Muutkin haluavat huolensa esiin
Vaikka euroskeptinen liike todennäköisesti saa lisää voimantuntoa halki mantereen, Fabian Zuleeg ei usko EU-kansanäänestysten toteutumiseen muissa maissa.
– Nykyisistä hallituksista tuskin mikään olisi valmis kansanäänestykseen. Paine erikoissopimusten saamiseen saattaa kuitenkin kasvaa joissakin maissa. Vaikka kansanäänestyksiä ei haluttaisi, maat haluavat, että niiden huolet otetaan vakavammin huomioon.
Laajenemisaikeet Länsi-Balkanille eivät myöskään ole nyt korkealla EU:n asialistalla. Ne kuitenkin voivat saada vauhtia, kun Britannian eroneuvottelut on käyty läpi.
– Sitten kun ne on hoidettu, voi olla poliittisia intressejä antaa viestiä, että laajenemisprosessi etenee, Zuleeg sanoo.
Monen muun tavoin Zuleeg uskoo, että Venäjän johdossa brexit-äänestystulosta ei pahoitella.
– (Venäjän presidentti Vladimir) Putin kuuluu varmasti niihin henkilöihin, joita tulos miellyttää. Sitä Euroopan kannattaa miettiä: Onko tämä se suunta, johon nykyaikana kannattaa mennä?