Noin 20 000 suomalaista on saanut long covid -diagnoosin ja uusia tapauksia ilmenee yhä edelleen. Vaikka moniammatillisella hoidolla on saatu sairastuneita hyvin kuntoutettua, on asiantuntijoille edelleen epäselvää, mikä pitkittyneen koronan taustalla oleva biomekanismi on.
– Asiantuntijoilla on mielessään erilaisia painotuksia ja on olemassa useita eri teorioita siitä, mitä solutasolla tapahtuu. Kaiken kaikkiaan me kuitenkin nähdään, että virus onnistuu häiritsemään keskushermoston toimintaa, avaa HUS:in long covid -klinikan ylilääkäri Helena Liira tilannetta MTV Liven haastattelussa.
– Samaan aikaan on sanottava, että paranemistaipumus on hyvä ja kirjaamme koko ajan ulos potilaita. Eli toipumista tapahtuu.
Näin kertoo myös tuore israelilaistutkimus, jonka mukaan long covidin oireet menevät ohi viimeistään vuoden sisällä koronainfektiosta. Toisenlaisiakin kohtaloita silti on.
Korona on kurittanut Heidiä pian kahden vuoden ajan
Pälkäneläinen Heidi Kiiltomäki, 54, on kärsinyt pitkittyneen koronan oireista kohta lähes kaksi vuotta.
– Sairastuin maaliskuussa 2021 koronaan, joka vei minut tehohoitoon ja hengityskoneeseen kymmeneksi päiväksi. Sen jälkeen en ole tervettä päivää kokenut.
Heidi on kärsinyt koronaoiresta jo liki kaksi vuotta.
Heidi epäili sairastuneensa pitkittyneeseen koronaan, kun voimakkaat nivelkivut, pahat univaikeudet ja sanojen unohtaminen kesken lauseiden olivat olleet osa elämää yli vuoden ajan, sairastetun vakavan koronan jälkeen.
– Hakeudun lääkärin puheille ja pyysin lähetettä HUS:in long covid -klinikalle. Olen ollut siellä hoidettavana loppukesästä 2022 saakka.
– Nyt viimein nivel- ja lihaskivut ovat hieman helpottaneet, mutta eivät kokonaan poissa.
Pitkittyneet oireet ovat pistäneet Heidin arjen uusiksi ja aiheuttaneet huolta koko perheelle.
– Läheiseni ovat oppineet siihen, että he täydentävät lauseitani, kun jään miettimään jotain yksittäistä sanaa, enkä löydä sitä millään. Kerran kotona olen myös polttanut ruoan pohjaan, kun ei minulla ollut hajuakaan, että olin ollut tekemässä ruokaa.
– Sairastin myös massiivisen keuhkoveritulpan viime vuoden lopulla. Sille ei koskaan löytynyt selitystä ja olen pohtinut liittyykö sekin long covidiin.
Vaikka oireet ovat edelleen osa Heidin arkea, on hän kiitollinen saamastaan hoidosta HUS:in long covid -klinikalla.
– Koen olevani etuoikeutettu, että pääsin sinne. Fysioterapeutin kanssa on keskusteltu nivelkivuista ja olen saanut harjoitteita niitä varten. Lisäksi olemme käyneet läpi rentoutustekniikoita. Psykologin kanssa oli tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjausta, ja vähän kartoitettiin niitä kognitiivisia oireita.
Lue lisää: Muistiongelmia, hengitysvaikeuksia ja sydämentykytystä – milloin long covidin oireet helpottavat?
– Olen myös saanut viisi rokotetta eli kaikki, mitä olen voinut saada. Käytän ehdottomasti edelleen maskia julkisissa tiloissa. Toistamiseen en haluaisi koronaa kokea ja se miten ihmiset vähättelevät tätä sairautta, että kyseessä on vain joku flunssa, melkeinpä suututtaa.
Kuntoutuksella suurempi merkitys kuin lääkityksellä
Pitkittyneeseen koronaan ei ole olemassa täsmälääkettä, mutta oireita voidaan hoitaa.
Ylilääkäri Helena Liira kertoo, että kyseessä on monitekijäinen sairaus, johon liittyy erilaisia altistavia, laukaisevia ja ylläpitäviä tekijöitä. Siksi myös moniammatillinen kuntoutus on tärkeää.
– Fysioterapeutit voivat neuvoa liikunnan aloittamisessa, hengitysharjoitusten teossa ja rentoutumisessa. Psykologin apua taas tarvitaan, koska osalla potilaista on kognitiivisia oireita ja pitkäaikainen sairaus aiheuttaa stressiä. Lääkäri puolestaan miettii kokonaisuutta.
– Ja kyllä me lääkkeitäkin käytetään oireiden mukaisesti. Betasalpaajaa tykytysoireisiin ja kroonisen kivun lääkkeitä, mutta lääkkeillä ei ole niin suuri merkitys hoidossa kuin kuntoutuksella.
Eristäytymistä ei suositella riskeistä huolimatta
Vaikka pitkittynyttä koronaa sairastavat pelkäävät uutta tartuntaa ja pitkittyneiden oireiden pahenemista tai palaamista, ei eristäytymistä suositella.
– Välttely vain lisää stressiä. Koska virus on tullut jäädäkseen, meidän on vain kohdattava se. Järkevä varovaisuus on varmasti fiksua, jos on saanut pitkittyneitä oireita, Liira kertoo.
– Viruksen jälkeisiä oireyhtymiä on ollut aiemminkin ja niistä on aina selvitty. Kannattaa kuulla heitä, jotka ovat jo parantuneet. Entiseen elämään täytyy vain uskaltaa palata pienin askelin ja pikku hiljaa toipua.
Lue myös: Keväällä 2021 teholle joutunut Eija kertoo, millaista on elämä pitkittyneiden koronaoireiden kanssa – "Viime keväänä en aina muistanut, minne olin menossa"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittaislähde: BMJ