Linda, 39, on kärsinyt rajuista oireista jo lähes puoli vuotta – koronaa epäiltiin, mutta varmuutta ei ole saatu vieläkään: "Pahimpina hetkinä tein listan läheisistä, joille ilmoitettaisiin kuolemastani ensimmäisinä"

Helsingissä asuva Linda Laaksonen pohti viime keväänä, kuoleeko hän. Hän pystyi ainoastaan makaamaan sängyssä tai sohvalla ja torkkumaan. 

Kuume huiteli pilvissä ja lakanat piti vaihtaa joka päivä, koska hän hikoili kuumeisena niin paljon. Voimia ei ollut aina edes silmien avaamiseen. 

– Pahimpina hetkinä tein mieheni kanssa listan läheisistä, joille ilmoitettaisiin kuolemastani ensimmäisinä. 

Oireet täsmäsivät, mutta testi oli negatiivinen 

Laaksosen oireet alkoivat viime maaliskuussa vain päivä sen jälkeen, kun hän palasi Thaimaan matkalta. Tuolloin korona levisi maailmalla hurjaa vauhtia, ja siksi Laaksonenkin oli päättänyt matkansa suunniteltua aiemmin.

Kun kuume, yskä ja nuha yltyivät, Laaksonen täytti sosiaali- ja terveysministeriön OmaOlo-verkkopalvelussa kaavakkeen mahdollisista koronaoireista. Hän yllättyi, kun puhelin soi melkein heti, vaikka oli yö.

Hänet ohjeistettiin menemään heti aamulla koronavirustestiin. Testi osoittautui kuitenkin negatiiviseksi. 

Kun olo paheni pahenemistaan, hänet juoksutettiin takaisin sairaalaan. Sairaalassa häntä testattiin laajasti, mutta mitään syytä rajuille oireille ei löydetty.

Toista koronatestiä hänelle ei kuitenkaan tehty. 

– Kun kunto heikkeni, pyysin, että minut olisi testattu uudelleen. En tiedä, säästettiinkö silloin testejä, vai miksi sitä ei tehty. 

Lopulta tuomioksi tuli ”määrittelemätön hengitystieinfektio”. Vaikka koronatesti oli negatiivinen, lääkäri totesi lausunnossaan verikokeiden ja oireiden perusteella koronan olevan edelleen mahdollinen. MTV Uutiset on nähnyt Laaksosen lääkärin lausunnon. 

– Lääkäri soitti minulle toisesta huoneesta tulokset, sillä ei halunnut käyttää toista suojapukua tullakseen ilmoittamaan sen samaan huoneeseen. 

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän pandemiapäällikkö Hans Gärdström on törmännyt tapauksiin, joissa potilas on sairastanut koronan, vaikka testi on osoittautunut negatiiviseksi. 

– Kyllä se on mahdollista. Meilläkin oli potilas, jolla oli vahvat koronan tyyppioireet ja häntä hoidettiin ilmaeristyksessä. Vasta kolmannella testauskerralla koronatesti osoittautui positiiviseksi, Gärdström kertoo. 

Pienikin rasitus vie voimat 

Laaksonen kärsii edelleen pitkittyneistä oireista, vaikkakaan ne eivät ole enää yhtä rajuja kuin huhtikuussa. Yskä vaivaa edelleen ja pienikin fyysinen rasitus vie voimat. Puhelimessa puhuminen saa hengästymään.

Ennen niin aktiivisen naisen elämä on muuttunut täysin.  

– Viimeisen viiden kuukauden aikana olen käynyt alle kymmenen kertaa ulkona. Sen jälkeen olen ihan loppu, hikoilen, nousee lämpö ja voimat tuntuvat kaikkoavan. Eräänä päivänä yritin siivota vähän kirjahyllyäni, mutta jaksoin siivota vain yhden hyllyn ja olin taas ihan uupunut. 

Lue myös: "Kävelen ulkona ja yhtäkkiä tunnen tipahtavani" – Satu ja monet muut suomalaiset ihmettelevät outoja oireitaan, pääsy koronatesteihin monelle kysymysmerkki

Kotona Laaksonen on yrittänyt leipoa ja kutoa, mutta nivelkivut ja migreeni estävät nekin harrastukset. Kauneusalan yrittäjänä toiminut Laaksonen on joutunut perumaan työkeikan toisensa jälkeen.

– Tuntuu siltä, että keuhkoni ovat hyvin huonossa kunnossa ja korvatkin lukossa koko ajan. En uskalla ottaa sitä riskiä, että tartutan jonkun. Tällaista tautia ei toivoisi kenellekään, Laaksonen sanoo. 

Sairaalasta häntä on ohjeistettu lepäämään ja oireenmukaiseen hoitoon kotona.

Jopa kuukausien piina 

Koronan pitkittyneet oireet vaihtelevat paljon. Pandemiapäällikkö Gärdström on työssään törmännyt muun muassa väsymykseen, hengenahdistukseen, verenpaineen heittelyyn, päänsärkyyn ja ihotuntemuksiin. 

– Jälkioireita on ollut niin nuorilla aikuisilla kuin seniorikansalaisilla. Hengenahdistusta ja väsymystä on ollut voimakkaampana jälkioireena sairaalahoitoa vaativilla.  

Lue myös: Ruotsin huolestuttava koronahavainto: Hoitoon hakeutuvien pitkäaikaissairaiden määrä kasvaa, eikä heidän toipumisestaan tiedetä

Husin infektioylilääkärin Asko Järvisen mukaan joillakin koronapotilailla oireet tai jälkioireet saattavat kestää kuukausia. Hänen mukaansa oireiden pitkittymiset ei kuitenkaan ole yleisiä. 

– On muistettava, että pelkästään korona ei aiheuta pitkittynyttä oireilua, vaan influenssan ja keuhkokuumeen jälkeenkin voi olla pitkään jälkioireita.

”Tietoa ei ole vielä tarpeeksi”

Pitkittyneiden oireiden tunnistaminen on hankalaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston ylilääkäri Tuula Hannila-Handelbergin mukaan koronan pitkittyneistä oireista tiedetään vasta vähän.

– Tietoa ei ole vielä tarpeeksi, mutta se lisääntyy koko ajan, kun tautia opitaan tuntemaan paremmin. 

Koska tietoa on vähän, jälkioireisiin on suhtauduttu myös epäilevästi. Laaksonenkin on kokenut vähättelyä ja välttelee sosiaalista mediaa juuri siitä syystä.   

– Kun koko elämä on muuttunut niin radikaalisti, niin ei halua pahentaa omaa oloaan enää sillä, että lukee vähätteleviä kommentteja.  

Gärdström kertoo, että myös hän on työssään kohdannut vähättelyä mitä tulee koronan pitkittyneisiin oireisiin.  

– Koen, että osan oireita on vähätelty ja osa potilaista on myös näin ilmaissut. Koko ajan tieto lisääntyy koronan jälkioireista, ja kaikessa on aina parannettavaa.

Laaksonen ei ole oireineen yksin. Yli 500 suomalaista on kirjoittanut vetoomuksen, jossa toivotaan koronaviruksen pitkäaikaisvaikutusten lääketieteellisen ja taloudellisen tutkimuksen lisäämistä. Sen mukaan moni sellainenkin henkilö kärsii pitkittyneistä oireista, jotka eivät ole koskaan saanut sairaalahoitoa itse koronavirukseen. 

– Aina, kun potilaalla on selittämättömiä, normaaliin toimintakykyyn haittaavasti ja alentavasti vaikuttavia oireita, on syytä mennä lääkäriin tutkittavaksi, Hannila-Handelberg kommentoi.  

Paranenko koskaan? 

Rajusta oireilusta huolimatta Laaksonen kokee olevansa onnekas, koska hänellä on aviomies, joka on ollut vierellä koko sairauden ajan. 

– Olen täysin tietoinen siitä, että olen etuoikeutettu, koska pystyn olemaan kotona. Mietin usein niitä, jotka ovat vähemmän onnekkaita. 

Kaikesta huolimatta Laaksonen yrittää ajatella positiivisesti. Menevälle naiselle työn loppuminen ja kalenterin täydellinen tyhjeneminen ovat olleet erittäin kovia kolauksia.

– Ne jotka tuntevat minut tietävät, millainen suru on ollut aktiivisesta elämästä luopuminen. En minä todellakaan olisi halunnut työkeikkoja perua. 

Hän ei miehensä lisäksi ole nähnyt muita ihmisiä kuukausiin, eikä tiedä ollenkaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Paraneeko hän koskaan täysin? Pystyykö hän palaamaan työelämään? 

– Minulla on niitä päiviä, ettei mistään tule mitään ja vain itkettää. Paras päivä on sellainen, että ulkona sataa. Silloin minun ei tarvitse miettiä, miten ihmeessä jaksan mennä ulos.