Notre Damessa nähtiin kaksi ihmettä, joista toinen voi estää Trumpin vajoamasta Putinin pauloihin, kirjoittaa MTV Uutisten entinen kirjeenvaihtaja Helena Petäistö kolumnissaan.
Kolminkeskiset yllätysneuvottelut Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin, Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kesken eilen illan suussa Pariisissa antavat uutta toivoa siitä, ettei Trump neuvottele Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa Ukrainan kohtalosta Ukrainan ja Euroopan päiden yli niin kuin on pelätty. Pariisissa puhuttiin illalla jo ”Notre Damen mallista”.
Quelle semaine! Mikä viikko! Et quelle journée! Ja mikä päivä! Niin on taatusti sanonut Emmanuel Macron viimeistään eilen illalla Brigittelle presidenttiparin yksityishuoneistossa Élysée-palatsin ylimmässä kerroksessa, kun viimeisetkin lähes 50 valtion- ja hallituksenpäämiestä kuljettaneista limusiineista kaarsivat ulos presidentinlinnan pihalta illallisen jälkeen.
Macron palasi kotiin, jossa ei ollut hallitusta eikä budjettia
Kun kävelin tiistai-iltana kirkkaasti valaistun Élysée-palatsin ohi, sen portit olivat apposen auki. Isäntä oli palaamassa kolmipäiväiseltä Saudi-Arabian vierailulta, jonka aikana pääministeri Michel Barnier oli yllättänyt hänet pahan kerran kertomalla puhelimessa, että hän aikoo yrittää runnata budjettiehdotuksen läpi kansalliskokouksessa erityisasetuksella ilman äänestystä.
Ja huonostihan siinä kävi, sillä vasemmisto esitti uhkauksensa mukaisesti välittömästi epäluottamusäänestystä, ja vasemmiston ja äärioikeiston epäpyhä allianssi äänesti vain kolme kuukautta sitten kootun hallituksen kumoon. Barnier’n hutera korttitalo romahti, ja Macron joutui palaamaan kotimaahan, joka oli ilman hallitusta ja ensi vuoden budjettia – näin epävakaina aikoina.
Lue lisää: Ranskassa "sekasortoa ja sotkua" – Macronin eroa vaaditaan
MTV Uutiset Pariisissa: Ranskan hallitus kaatui – "Edessä entistä epävarmemmat ajat"
9:05
Mitä seuraa Ranskan hallituskriisistä?
Keskiviikkoiltana Macron piti tiukan ja napakan kymmenen minuutin televisiopuheen, jossa hän syytti ääripuolueita vastuuntunnottomuudesta ja selvästi markkinoita rauhoittaakseen alleviivasi pysyvänsä vallankahvassa toisen presidenttikautensa loppuun asti ja lupasi nimittää uuden pääministerin muutaman päivän sisällä. Tällä kertaa Macron aloitti itse tunnustelut ja marssitti Élysée-palatsiin kaikki muut paitsi ääripuolueet. Tunnustelut jatkuvat maanantaina.
Kaiken keskeytti ”Notre Damen ihme”, 1100-luvulla rakennetun katedraalin jättiläismäisen entisöinnin ja remontin toteuttaminen tuhoisan tulipalon jälkeen vain viidessä vuodessa. Sen Macron lupasi heti sinä dramaattisena huhtikuun iltana vuonna 2019, kun hän tuli katsomaan koko maailmaa järkyttänyttä näkyä, liekehtivää katedraalia. Ei kukaan, toistan: ei kukaan silloin uskonut, että jättiurakka onnistuisi niin lyhyessä ajassa.
0:54
Ennen ja jälkeen: Notre-dame tuhoutui tulipalossa ja nyt se avataan uudelleen
Seremonia kuin olympialaisissa
Keskiviikon puheessaan Macron otti esimerkeiksi Ranskan hienot onnistumiset sekä Notre Damen jättiremontin että olympialaisten toteuttamisessa ja kehotti kansalaisia samaan päättäväisyyteen valtiontalouden järjestykseen panemisessa. Sellaiselle puheelle ilkuttiin niin kuin vähän kaikelle muullekin aina siitä lähtien, kun Macron sai päähänpiston hajottaa kansalliskokous ja järjestää enneaikaiset vaalit, jotka johtivat Ranskan umpikujaan.
Mutta presidenttikaudellaan keltaliivit, covidin ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan nähnyt Macron ei tunnetusti vähästä lannistu. Eiliseksi hän oli ohjelmoinut yhtä huolellisesti valmistellun seremonian Notre Damen uudelleen avaamiseksi kuin kesällä olympialaisten avajaisiksi. Jälleen kerran sai muu maailma katsoa ranskalaisten seremoniamestareiden täydellistä teosta, jossa kaikki sujui taas millimetrin tarkkuudella uskomattomissa puitteissa.
0:57
Näin juhlallisesti Notre Dame avattiin uudelleen.
Mutta sitä ennen nähtiin Élysée-palatsissa jännitysnäytelmä, jota oli valmisteltu viikkokausia, mutta jonka käsikirjoitusta ei tuntenut kukaan ja joka jää historiaan.
Yllätyspresidenttien uudelleentapaaminen
Viisi vuotta sitten Notre Damen tulipalo aiheuttama järkytys paljasti koko maailman kiintymyksen kuuluisaan katedraaliin, jonka kellonsoittajasta Victor Hugo oli kirjoittanut kaikkien tunteman klassikkoromaanin ja Walt Disney kaikkien lasten rakastaman piirretyn elokuvan. Macron oli siis päättänyt kutsua merkittävän määrän poliittisia johtajia paikalle todistamaan koko maailman ”kyläkirkon” avaamista uudessa loistossaan tragedian jälkeen.
Yhdysvalloista, jonka vallanvaihtoa Eurooppa seuraa huolestuneena, kutsuttiin sekä kauttaan päättävä presidentti Joe Biden että kohta valtaan palaava Donald Trump. Kutsun ottivat vastaan Joe Bidenin puoliso Jill Biden sekä Donald Trump ilman Melanieta.
Ensimmäisellä kaudellaan ainoa valtionpäämies, jonka Trump halusi tavata erikseen ensimmäisellä Euroopan vierailullaan Brysselissä, oli juuri Emmanuel Macron, toinen politiikan ulkopuolelta tullut yllätyspresidentti. Sen jälkeen Trumpin eurooppalaiseksi kaveriksi on tunnetusti noussut EU:n kauhukakara, Unkarin pääministeri Viktor Orbán, mutta Macron ehti Orbánin edelle Notre Damen toimiessa sopivasti houkutuslintuna.
Trumpin oli määrä saapua Élysée-palatsiin eilen klo 16. Heti sen jälkeen klo 17 oli ohjelmoitu Ukrainan presidentin saapuminen presidentinlinnaan. Notre Damen avajaisseremonia puolestaan alkaisi klo 19.
Varoitettua Trumpia odotettiin – ja odotettiin
Macronin todellinen päämäärä oli ollut järjestää tässä yhteydessä Trumpin ja Zelenskyin keskinäinen tapaaminen ennen kuin Trump nousee valtaan ja aloittaa suorat neuvottelunsa Putinin kanssa sodan lopettamisesta vuorokauden sisällä niin kuin tämä on uhannut. Trump ei ollut kuitenkaan suostuvainen tapaamaan Zelenskyiä, sillä tiettävästi hänen neuvonantajansa varoittivat ”ansasta”, johon ei pitäisi mennä. Mutta lopulta ranskalaiset saivat nyhjäistyksi edes lupauksen symbolisesta yhteiskuvasta Élysée-palatsissa Trumpin sieltä poistuessa ja Zelenskyin saapuessa.
Punainen matto oli levitetty Élysée-palatsin pihalle ja paraatipukuinen kansalliskaarti oli tiukasti asennossa ottamaan vastaan Yhdysvaltain tulevan presidentin täsmälleen klo 16. Vierasta ei kuitenkaan näkynyt vielä vartin ylikään, jolloin protokolla lähetti viestin, että tapaaminen on lykätty alkavaksi klo 16.20. Viima puhalsi pihalla ja kansalliskaarti pönötti yhä asennossa paikallaan, Élysée-palatsin portti oli auki, mutta vierasta ei vain näkynyt eikä kuulunut.
Trump viestitti somealusta X:ssä, ettei Yhdysvaltain tule puuttua Syyrian tapahtumiin.
Aikataulujen kaatuminen alkoi jo huolestuttaa Pariisissa.
Trumpin panssaroitu limusiini kaarsi pihalle klo 16.45 kolme varttia myöhässä, kansalliskaarti töräytti fanfaarit, Macron kipitti portaat alas autolle asti. Tervehtimiset menivät vähän jäykänlaisesti, mutta portaiden yläpäässä poseeratessaan Trump otti vanhastaan tutun maailman mahtavimman alfauroksen voimakkaasti rutistavan kädenpuristuksen tyyliin ”tässä näette, Eurooppa, mitä tulossa on”, ja herrat poistuivat Élysée-palatsin uumeniin huolestuttavasti aikataulustaan jäljessä.
2:30
Uutispommi hulluun maailmaan
Sisällä molemmat antoivat lyhyet lausunnot ennen keskustelujen aloittamista. Sävy oli molemmin puolin kunnioittava ja lämminhenkinen. Trump myönsi, että maailmantilanne on ”crazy”, hullu. Ainakin siinä lähtökohta oli siis selvästi yhtenevä.
Mutta pian putosi uutispommi: Protokolla ilmoitti, että vartin päästä klo 17.30 seuraa kuin seuraakin kolminkeskinen tapaaminen Trumpin, Macronin ja Zelenskyin välillä! Millä ihmeellä Macron sai vieraansa suostumaan siihen, mistä ei ollut onnistuttu sopimaan kolme viikkoa kestäneissä valmisteluissa, se ehkä selviää myöhemmin. Joku puhui jo toisesta ”Notre Damen ihmeestä”.
Kaiken kaikkiaan Trump vaikutti odotettua maltillisemmalta, vähemmän uhoavalta ja ehkä jopa kuuntelevalta. Joka tapauksessa Zelenskyi saisi tilaisuuden tuoda esille huolensa suoraan Trumpille:
– Te olette niin vahva, että saatte kyllä tulitauon aikaiseksi, mutta sen jälkeen on huolehdittava myös siitä, ettei tulitauko johda Ukrainan häviöön.
Zelenskyiä kuljettanut panssaroitu limusiini pyörähti pihalle täsmälleen klo 17.30. Protokollapäällikkö kiidätti Ukrainan presidentin pikavauhtia sisälle, josta lähti maailmalle – myös Moskovaan – yhteiskuva, josta Putin tuskin tykkäsi; Trump ja Zelenskyi, keskellä välittäjän aseman ottanut Macron.
Silmiinpistävää oli myös se, että Trump oli pukeutunut Ukrainan väreihin; sininen puku ja keltainen kravatti.
Helpotus
Kolmen vartin päästä Élysée-palatsista tuli ulos pihalla odottaviin autoihin kolme johtajaa, joista Macron ja Zelenskyi näyttivät selvästi helpottuneilta. Trump oli hyväksynyt tavata ja kuunnella Zelenskyiä ennen tapaamistaan Putinin kanssa. Pihalla autojen edessä nähtiin vielä Trumpin ja Zelenskyin kättely keskenään ilman poseerausta ja Zelenskyin selvästi kiitollinen katse Macronille ennen autoon livahtamista kohti katedraalia.
Tapaamisen jälkeen seurasi Trumpin someviesti: ”Suurin kunnia! Kiitos!” Zelenskyi oli selvästi tyytyväinen: ”Hedelmällinen tapaaminen. Hyvä tunnelma. Suuri kiitos Macronille tapaamisen järjestämisestä”. Z
Tapaaminen muistuttaa niin sanotusta Normandian tapaamisesta 12 vuotta sitten. Silloin Normandian maihinnousun 70-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä presidentti François Hollande sai järjestetyksi Putinin ja Ukrainan silloisen presidentin, Petro Poroshenkon, kättelyn ja lyhyen rupattelun, jossa läsnä oli Hollanden lisäksi myös Saksan liittokansleri Angela Merkel. Siitä lähti liikkeelle näiden neljän niin sanotun Normandia-ryhmän aikaansaama Minskin sopimus.
Ranskassa puhutaankin Normandian mallista. Eilen illalla alettiin Pariisissa puhua jo Notre Damen mallista. On liian aikaista sanoa, lähtikö eilen liikkeelle Trumpin vapautuminen Putinin puristuksesta niin kuin toiveikkaimmat uskaltavat täällä toivoa.
Jos niin käy, silloin pitää paikkansa ranskalainen lentävä lause 1500-luvulta: ”Paris vaut bien une messe”, ”Pariisi on yhden messun arvoinen”. Näin totesi Navarren hugenottikuningas, josta tuli Ranskan kuningas Henri IV sen jälkeen, kun hän suostui kääntymään katoliseen uskoon messuineen päivineen.
Kolme muuttunutta miestä?
Notre Damen katedraalin vaikuttavien avajaisseremonioiden etupenkissä istuivat kovan diplomaattisen ponnistuksen jälkeen selvästi huojentunut Macron, rauhallisen näköinen Zelenskyi ja Trump, joka ei ainakaan räplännyt kännyään, vaan näytti vähän jopa pitävän vaikuttavasta paikasta ja sen tunnelmasta. Zelenskyi sai ansaitsemansa aplodit sekä ulkona sateessa seisovilta pariisilaisilta että katedraalissa istuvilta kutsuvierailta.
Pariisin olympialaisten avajaisilla koko maailman häikäisseet ranskalaiset seremoniamestarit tekivät sen taas. Vaikuttavan katedraalin avaaminen uudelleen viiden vuoden valtavan, mahdottomalta tuntuneen korjaamisurakan jälkeen oli hienosti toteutettu tapahtuma täynnä symboliikkaa, hienoja hetkiä ja harrasta tunnelmaa.
Kattoon 2000 tammea
Pariisin arkkipiispa Laurent Ulrich takoi katedraalin ovea useaan otteeseen sauvallaan, joka oli tehty tulipalon tuhoamasta, maailman vanhimmasta, tuhatvuotisesta tammikatosta pelastuneesta puusta. Uusi katto, johon upposi 2 000 jykevää tammea, tehtiin aivan samoilla työmenetelmillä kuin 1100-luvulla. Koko urakka aloitettiin aakkosista eli vanhojen työvälineiden valmistuksella.
Ei siis ihme, että viisi vuotta oli mahdottoman lyhyt aika, kun kaikki tehtiin juuri niin kuin se oli tehty katedraaleja alun perin rakentaessa. Onneksi Ranskasta löytyy yhä ikivanhaa käsityöläistaitoa, niin hyvin historiallisista rakennuksista pidetään huolta. Ja onneksi Notre Damelle tulvi niin paljon rahaa joka puolelta maailmaa, että työntekijöitä voitiin palkata niin paljon, että heitä riitti ympäri vuorokauden. Brittilehti The Economist totesikin, ettei missään muussa maassa kuin Ranskassa vastaava jättiurakka olisi onnistunut viidessä vuodessa.
Huimapäät pelastivat katedraalin
Notre Damen täydelliseen entisöintiin upposi yli 800 miljoonaa euroa. Rahan lahjoittajia oli yhteensä 350 000, joista amerikkalaisten osuus, 45 000 lahjoittajaa, oli suurin. Merkittäviä mesenaatteja olivat ranskalaiset suuryritykset, joiden johtajat istuivat kutsuvieraiden joukossa. Julkisivuun heijastettiin ”merci”, kiitos, valtavin valokirjaimin useilla kielillä.
Liikuttava osuus seremoniassa oli, kun kaikki Notre Damen pelastamiseen osallistuneet 650 palomiestä ja entisöintiin osallistuneet 2 000 käsityön taitajaa marssivat katedraalin halki. Vaarallisissa pelastustöissä ei tullut kuolonuhreja, vaikka palomiehet joutuivat ottamaan suuria riskejä. Vain oman henkensä uhalla huimapäät onnistuivat pelastamaan katedraalin aivan viime hetkillä ennen kuin se olisi romahtanut.
Kun vuosisatoja vanhat, Aurinkokuninkaan rahoittamat kellot soivat taas viiden vuoden tauon jälkeen, kuuli koko lähitienoo Seinen molemmin puolin, että katedraali heräsi taas eloon.
Ranskan suurimmat urut, joissa on 8 000 putkea ja ikää 300 vuotta, pelastuivat kuin ihmeen kaupalla. Kun ne pamahtivat pauhaamaan, tunsi jokainen ytimiään myöten, että Notre Dame oli aloittanut uuden elämän. Ja yleisöstä kuului huokauksia, kun Händelin musiikki soi viulun ja alttoviulun voimin ja nousi kohti tuhatvuotisia korkeuksia puhtaan valkoisena hohtavassa katedraalissa.
Vaikuttavassa puheessaan Macron muistutti, että katedraali on nähnyt 11 Ranskan kuningasta, keisari Napoleonin kruunauksen ja että sen kellot ovat soittaneet Pariisin vapautusta natsimiehityksen jälkeen. Ja että Neitsyt Marian patsas oli säilynyt kuin ihmeen kaupalla ehyenä ja valkoisena, vaikka katedraali oli sisältä järkyttävässä kunnossa.
Macronin mukaan katedraalin kunnostus viidessä vuodessa on merkki siitä, että suuri kansa voi toteuttaa mahdottomia, jos siltä löytyy tarpeeksi sekä tahdonvoimaa että nöyryyttä.
Arki koittaa – kuka onnistuu johtamaan Ranskaa?
Maanantaina kumpaakin on löydyttävä Macronilta itseltään, kun hän lähtee taas luovimaan Ranskan mahdottoman sisäpolitiikan karikoissa. Planeetanlaajuisten diplomaattisten koukeroiden jälkeen hän joutuu palaamaan Ranskan kompromissia ja konsensusta tuntemattoman puoluepolitiikan pariin.
Kun amerikkalainen Time-lehti valitsi Macronin aikoinaan kansikuvapojakseen otsikolla The Next Leader of Europe, Euroopan seuraava johtaja, otsikkoa seurasi punainen kruksi, jonka jälkeen tuli varoitus: Jos hän vain onnistuu hallitsemaan ranskalaisia. Siinäpä se, Time oli aivan oikeassa.
Jos edes monessa liemessä keitetty kokenut kompromissin hakija ja neuvottelija Michel Barnier ei onnistunut tehtävässään, niin kuka sitten? Barnier’n ehdottamat leikkaukset ja veronkorotukset talouden tasapainottamiseen olivat kivuttomia verrattuina siihen, mitä monissa muissa Euroopan maissa on jouduttu tekemään.
Barnier’n ainoa virhearvio oli se, ettei hän uskonut, että äärioikeisto lähtisi kaatamaan hallitusta, sillä uskottavuuttaan vakavasti otettavana poliitikkona vuosikausia kasvattaneelle Marine Le Penillä ei siitä olisi smuuta kuin haittaa. Niin ajattelivat kaikki muutkin. Mutta Le Penin vanha logiikka petti rankan oikeudenkäynnin myötä, jossa hän voi menettää poliittiset oikeutensa viideksi vuodeksi juuri, kun presidentinpalli alkoi olla oikeasti hänen ulottuvillaan.
Mutta Barnier’n kaataminen, johon myös sosialistien maltillinen demarisiipi osallistui, saattoi lopulta kääntyä juuri demareille oppitunniksi. Nyt vaikuttaa siltä, ettei niin sanotun kansallisen yhtenäisyyden, ”unité nationale”, hallituksen muodostaminen ole enää ihan mahdoton ajatus, kun vaihtoehtona on talouskaaos. Silloin yhteistyöhön keskenään sopisivat maltillinen oikeisto, sosialistipuolueen sosialidemokraattinen siipi ja keskusta.
Kaksi mahdollisen pääministerin nimeä kiertää nyt kiivaimmin; keskustalaisen MoDem-puolueen puoluejohtaja François Bayrou ja sosialidemokraattien Bernard Cazeneuve. Molemmat ovat kokeneita konkareita, joilla on tervettä järkeä ja yhteisen hyvän tajua. Jos jompikumpi näistä herroista nousee Macronin hatusta maanantaina, voi Ranskassa alkaa nukkua yönsä vähän aiempaa rauhallisemmin.
Mutta ”Notre Damen ihme” olisi silti yhä tervetullut!