Pienten asuntojen rakentaminen saattaa lisääntyä Helsingissä.
Kaupunki on luopunut 75 neliön keskikokosäännöstä. Nyt joka toinen uusi kovan rahan asunto voi olla yksiö tai pieni kaksio. Kolmionkin kooksi riittää 80 neliötä.
Päätös voi olla iso kädenojennus Helsingin pienasuntopulaan, myös vuokra-asuntomarkkinoilla.
– Jos Helsinkiin saadaan lisää pieniä asuntoja, niin sijoittajat niitä mielellään ostavat ja tarjoavat vuokralle. Ja se näkyy laskevana tekijänä pienten asuntojen vuokrissa, uskoo hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola Vuokraturvasta.
Mutta muutos tapahtuu hitaasti. Enimmilläänkin pienien asuntojen määrä voi lisääntyä Helsingissä vain reilun tuhannen vuositahdilla.
– Emme ole vielä yhtään sellaista rakennuslupaa saatu käsiimme. Ja ennen kun siitä tulee valmista tavaraa toisesta päästä, niin puhutaan ainakin kahdesta vuodesta, toteaa rakennusyhtiö SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen.
– Suunta on oikea. Tässä jää enemmän tilaa tehdä säätöjä. Käytäntö kertoo, mikä se prosenttiosuus perheasunnoille on, mutta ehdottomasti oikea suunta, sanoo rakennusyhtiö YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen.
"Hotellit ovat erikseen"
Käytännössä Helsingissä seurataan tarkasti miten tarjonta muuttuu. 20 neliön koppeja ei haluta.
– Hotellit ovat niin kun erikseen, kärjistää Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Tuomas Hakala.
– Etelä-Hermannissa on tulossa muutama 25-neliöinen asunto ja sellaiseen trendiin ei nyt pitäisi lähteä.
Eli Helsinki haluaa pitää kiinni asukkaistaan myös silloin, kun opinnot ovat ohi ja perhe kasvaa. Se tarkoittaa, että kiista sääntelystä jatkuu, sillä rakennusyhtiöt haluaisivat purkaa kokonaan asunnon kokoa koskevan sääntelyn.
SRV:n Hienosen mukaan asuntojen koko pitäisi määritellä kysynnän perusteella markkinoilla.
– Se ei ole Helsingin päättäjien käsissä, mikä on ruokakunnan keskikoko. Se on pienentynyt jatkuvasti ihan demografisista syistä.
YIT:n kaupunkikehityksestä vastaavan johtajan Juha Kostiaisen mielestä lapsiperheiden pysymistä Helsingissä voisi lähestyä myös palvelutarpeen näkökulmasta.
– Päivähoito, kouluvaihtoehdot, leikkipaikat, se kuinka nopeasti lapset pääsevät lääkäriin ovat hyvin tärkeitä. Pelkästään tontin luovutusehtojen määräyksillä luultavasti sitä asiaa ei voi ratkaista.
Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola on lyönyt rumpua pienasuntotuotannon lisäämisen puolesta jo vuosia. Hänen mielestään asuntorakentamista ei pitäisi katsoa vain Helsingin näkökulmasta.
– Pääkaupunkiseutu muodostaa yhden yhtenäisen kaupunkialueen. Rajoja ei maastossa näy.
Metsolan mielestä on luonnollista, että keskusta-alueelle keskittyy pienempiä asuntoja ja reuna-alueille perheasuntoja.
– Tätä luonnollista kehitystä joka toistuu kaikissa maailman miljoonakaupungeissa ei pitäisi minun mielestäni keinotekoisesti liikaa vääristää.
Katso Leea Ollikaisen juttu (Seitsemän uutiset 13.2.2013)
Sumo video id