Helsingin hovioikeus alkoi tänään käsitellä valmisteluistunnossa poliisijohtajien virkarikosjuttua. Jutussa on kyse Helsingin poliisilaitoksen tietolähteiden rekisteröinnistä ja poliisien virkatoimien valvonnan epäillyistä laiminlyönneistä.
Syytteessä ovat huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio, kaksi tämän alaista sekä poliisijohtoa aina entiseen poliisiylijohtaja Mikko Paateroon asti.
Kahdeksasta syytetystä vain osa on itse paikalla valmisteluistunnossa. Esimerkiksi Paateroa oikeudenkäynnissä edustava asianajaja Jarkko Jaatela sanoi, että hänen päämiehensä saapuu paikalle istuntoon ainoastaan silloin, kun se on pakollista. Hän viittasi pitkään ja seikkaperäiseen käräjäkäsittelyyn.
Huume- ja virkarikoksistaan vankilatuomiota istuva Aarnio sen sijaan on istunnossa paikalla. Hänet tuotiin saliin kuvaajien poistuttua.
Aamun aikana on käyty läpi muun muassa sitä, voidaanko todistelu asiassa vastaanottaa kirjallisena vai täytyykö lukuisat todistajat marssittaa jälleen oikeuden eteen kuultaviksi. Syyttäjät vaativat suullista pääkäsittelyä. Syytetyt ovat lähtökohtaisesti sillä kannalla, ettei henkilötodistajia enää tarvita.
"Suuren suuresti liioitellaan, ettei ymmärretä"
Kuten käräjillä, myös hovissa kaikki syytetyt kiistävät syytteet. He katsovat, etteivät ole silloisissa asemissaan rikkoneet virkavelvollisuuttaan. Aarnio vetoaa kanssasyytettyjensä tavoin siihen, että syytteen tekoaikana ei ole ollut voimassa lakia tai määräystä, joka olisi velvoittanut rekisteröimään tietolähteet.
Aarnion puolustuksen mukaan määräykset eivät ole yksiselitteisesti kertoneet, mitä tietolähteet tarkalleen ovat.
Syyttäjien näkemyksen mukaan vastaajat monimutkaistavat asiaa tahallaan. Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö kärjisti sanomalla, että kyllähän poliisit osaavat tehdä kotietsinnänkin, vaikkei laissa kerrota, kummalla kädellä ovi pitää avata.
– Suuren suuresti liioitellaan, ettei ymmärretä yhtään mistä on kysymys, Männikkö sanoi.
Käräjäoikeus: Ei laillista tapaa rekisteröidä
Käräjillä kaikkien kahdeksan syytetyn syytteet kaatuivat. Käräjäoikeuden mukaan tietolähteiden rekisteröintiin ei ollut laillista tapaa, joten se päätyi hylkäämään syytteet.
Oikeus tuli kuitenkin osittain syyttäjän kannalle. Se katsoi, että Helsingin poliisilaitos käytti vuosina 2008–2013 tietolähteitä.
– Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä.
Oikeus katsoi, että poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri. Rekisterin perustamisen laiminlyönnistä ei kuitenkaan syytetty ketään.
Valtakunnansyyttäjä: Esimiesvalvonta petti
Helsingin poliisilla oli tietolähderekisteri 2000-luvun alusta, kunnes Aarnio tuhosi sen vuosien 2007–2008 aikana. Aarnio on perustellut sitä muun muassa sanomalla, että lähteet pelkäsivät paljastuvansa, koska paljastuminen olisi voinut tietää heille hengenvaaraa.
Poliisin tietolähteet ovat esimerkiksi rikospiireissä liikkuvia ihmisiä, jotka kertovat poliisille tietoa alamaailman tapahtumista.
Syyttäjien mukaan rekisterin tuhoaminen oli laitonta. He katsovat, ettei valvomatonta ja dokumentoimatonta poliisitoimintaa voi oikeusvaltiossa olla.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan esimiesvalvonta petti.
– Kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä virkarikosasia, koska se liittyy poliisin salaiseen tiedonhankintaan, jossa esimiesvalvonnan rooli on korostunut. Asian selvittämisintressi on suuri, mistä syystä sen saattaminen myös hovioikeuden arvioitavaksi on tarpeen, perusteli valtakunnansyyttäjänvirasto valitusluvan hakemista.