Paatero on vakuuttanut käräjillä, ettei ylijohtajana perehtynyt yksiköiden toimintaan "tällä syvyysasteella".
Helsingin poliisin tietolähteiden käyttöä koskevassa oikeudenkäynnissä on tänään vuorossa entisen poliisiylijohtajan Mikko Paateron kuuleminen hovioikeudessa. Paatero toimi poliisiylijohtajana vuosina 2008–2015 eläkkeelle jäämiseensä asti.
Syytteessä on entistä ja nykyistä korkeaa poliisijohtoa. Oikeudessa pyritään selvittämään, mitä kukin poliisi tiesi huumepoliisin tietolähteiden käytöstä 2000-luvun lopulla ja 2010-luvun alussa, ja olisiko jonkun pitänyt puuttua tilanteeseen.
Helsingin poliisilla oli tietolähderekisteri 2000-luvun alusta, kunnes Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuhosi sen vuosien 2007–2008 aikana. Tämän jälkeen laitoksella ei merkattu lähteitä rekisteriin vuosiin. Aarnio on perustellut toimintaansa muun muassa sanomalla, että lähteiden paljastuminen olisi voinut tietää näille hengenvaaraa.
Syyttäjien mukaan Paatero on jo vuonna 2009 pyytämänsä kirjallisen selvityksen perusteella tullut tietoiseksi siitä, että tietolähteiden käyttöön ja rekisteröintiin on liittynyt ongelmia ja että tietolähdetoimintaa koskeva valvonta on ollut puutteellista.
Paatero kiistää syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hän vakuutti käräjäoikeudessa, ettei ylijohtajana perehtynyt yksiköiden toimintaan "tällä syvyysasteella" eikä hänen tietoonsa koskaan tullut poliisin tietolähteisiin liittyviä ongelmia.
Paatero on myös sanonut olleensa siinä käsityksessä, että tietolähteet oli dokumentoitu jollain tavoin, "kunnes selvisi, ettei ole".
Lisää aiheesta: Huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio pyyhki tietolähteitä rekisteristä, joutuuko poliisijohto vastuuseen? – Oikeus antaa ratkaisunsa tänään (19.6.2019)
"Minulle ei kukaan sanonut, että joku rikkoisi lakia"
Tietolähteiden käyttöön liittyvässä valvonnassa oli Paateron mukaan riittävästi resursseja. Käräjillä hän totesi, ettei kaikkea kuitenkaan pysty valvomaan. Hänen mukaansa hänellä oli syytä luottaa siihen, että organisaatio, jonka rakenteet oli tehty toimiviksi, toimisi.
– Minulle ei kukaan sanonut, että joku rikkoisi lakia. Siihen pitäisi silloin monen puuttua, ja minäkin olisin puuttunut, Paatero sanoi.
Paateron mukaan asiat tulivat hänen ratkaistavakseen yksiköiden päälliköiden kautta, eikä muita kanavia käytännössä ollut.
Hän kuitenkin myönsi, että poliisien tietojärjestelmissä oli ongelmia. Järjestelmät oli tarkoitus yhdistää, mutta tämä viivästyi koko ajan.
Paatero vetoaa asemaansa
Paatero vetoaa myös hovioikeudelle toimittamassaan kirjallisessa vastauksessaan siihen, että tietolähdetoiminnan yksityiskohdat ja Helsingin poliisilaitoksen yksittäisten virkamiesten valvonta eivät olleet Paateron henkilökohtaisia virkatehtäviä poliisiylijohtajana.
– Polisiiylijohtajan tehtävänä on ollut varmistaa, että organisaatiossa on tehtäviin koulutetut virkamiehet oikeilla paikoillaan ja resurssit tehtävien suorittamiseksi ovat riittävät, vastauksessa sanotaan.
Syyttäjät sanovat kirjallisessa valituksessaan, että heidän käsityksensä mukaan laaja vastuu ei voi merkitä vastuun puuttumista yksittäisissä asioissa, jotka on saatettu Paateron tietoon. Syyttäjät viittaavat kommentillaan Paateron vuonna 2009 saamaan selvitykseen.
– Esimiehen tehtävä on puuttua viipymättä alaistensa toiminnassa havaittuihin virheisiin ja lainvastaisiin menettelytapoihin, valituksessa todetaan.
Käräjäoikeudessa kaikkien kahdeksan syytetyn syytteet kaatuivat. Myös hovissa kaikki syytetyt kiistävät syytteet.
Syytteet kaatanut käräjäoikeus tuli osin syyttäjän kannalle
Käräjäoikeuden mukaan tietolähteiden rekisteröintiin ei ollut laillista tapaa, joten se päätyi hylkäämään syytteet.
Oikeus tuli kuitenkin osittain syyttäjän kannalle. Se katsoi, että Helsingin poliisilaitos käytti vuosina 2008–2013 tietolähteitä.
– Helsingin poliisilaitoksessa ei siten noudatettu tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä.
Oikeus katsoi, että poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri. Rekisterin perustamisen laiminlyönnistä ei kuitenkaan syytetty ketään.
Paateron kuuleminen päättää vastaajien kuulemiset hovioikeudessa. Oikeudenkäyntiä jatketaan elokuussa, jolloin kuullaan todistajia.