Runsas lumentulo käynnisti Helsingissä valtavan lumirallin jälleen. Mutta millaiset ympäristövaikutukset lumenkaadolla on?
Viime viikolla Helsingin lumen vastaanottopaikoille tuotiin poikkeukselliset määrät lunta: kaikkiaan 4487 kuormallista päivässä.
Staran tuotantopäällikkö Tero Koppinen kertoo, että viime viikko saattoi olla lumirallin kannalta ennätyksellinen.
– Vaikka viime talvena lumimäärät olivat suuret, silloin päiväkohtainen ennätys oli 3671 kuormallista.
Viikossa Helsingissä on ajettu miltei 20 000 kuormallista lunta vastaanottopaikoille.
Helsingissä jokavuotinen keskustelunaihe on myös lumirallin aiheuttamat vaikutukset ympäristöön.
Lue myös: Markku hyppäsi aura-autonsa rattiin kello 01.45 – tältä Valtteri-myrsky näytti lumiauran takaa
Niistä yksittäisenä esiin nousee Hernesaaren lumenkaatopaikka, jossa lunta kipataan suoraan mereen. Viime viikon vilkkaimpana päivänä sinne kipattiin 991 kuormallista.
Roskat talteen valtavalla verholla
Mereen kipatun lumen ympäristöhaittaa on pyritty minimoimaan verhopuomilla, jonka avulla roskia saadaan pois merestä. Kokeilu alkoi viime vuonna ja tänä vuonna sitä on päätetty jatkaa.
Viime viikonloppuna tosin myrsky katkoi verhon kahdesta kohdasta ja sitä tuskin saadaan enää täksi talveksi käyttöön.
Kyseessä on noin 500 metriä pitkä ja neljä metriä korkea, tiheä verho, joka nappaa lumen mukana mereen päätyvät, kelluvat roskat.
– Sen avulla suurimmat roskat saadaan haavittua merestä pois, mutta mikromuovia se ei saa kiinni, Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen kertoo MTV:lle.
Näin ollen esimerkiksi pandemia-ajan yleinen ympäristöhaitta, kasvomaski, jää suurimmaksi osaksi haaviin eikä päädy mereen.
Nikusen mukaan lumen kippaamisessa suurin ympäristöhaitta liittyy juuri roskaantumiseen.
– Meillä on tänäkin talvena käynnissä useampia kokeiluja, joilla ongelmaan pyritään puuttumaan. Verhopuomin lisäksi käytössä on sulatuskontti, jossa lunta sulatetaan ja roskat saadaan talteen. Mutta jos Helsinkiin tulee yhtäkkiä 30 senttimetriä lunta, sen kapasiteetti ei riitä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Verhopuomin on tarkoitus napata roskat talteen mereen päätyvästä lumesta. Kuva on viime vuodelta, kun Stara ja Helsingin kaupunki esittivät innovaation ensi kertaa.
Myös Espoossa on käytössä lumensulatuskontti, joka tosin hörppii polttoöljyä 400 litraa tunnissa. Nikunen kehaisee, että sen Helsingin serkku on energiankäytössä ympäristöystävällisempi.
– Sellaista ei ole meillä haluttu ottaa käyttöön, koska se ei sovi kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen.
– Kyläsaaressa kontti hyödynsi viime talvena puhdistetun jäteveden lämpöä, jota suihkutetaan voimakkaalla paineella. Vuosaaressa on nyt käytössä samantyyppinen kokeilu.
Lumen tulee olla puhdasta
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan yksikön päällikkö Pekka Isoniemi muistuttaa, ettei lumen vastaanottopaikoille tuotava lumi saa olla likaista.
– Jokainen kuljettaja vastaa siitä, että lumi on puhdasta, siellä ei saa olla kemikaaleja. Toki siellä saattaa olla seassa esimerkiksi hiekoitussepeliä tai tupakantumppeja.
Helsingin kahdeksan vakituisen lumen vastaanottopaikan maaperä tutkitaan aina talven jälkeen, jotta sen laatu selviää. Mikäli maa on pilaantunut, se viedään käsittelylaitokselle puhdistettavaksi. Myös Hernesaaressa toimitaan näin, sillä merestä ruopataan maata ja maa-aines testataan talven jälkeen.
Isoniemen mukaan lumen kaatamisesta mereen ei synny suuria ympäristöhaittoja. Vaikka verhopuomi on rikki, lumen kaatoa mereen ei voida lopettaa, koska Hernesaarella on valtava merkitys kantakaupungin kunnossapidolle.
Lue myös: Hinausyrittäjät paljastavat yleisimmät mokat, joita autoilijat tekivät Valtteri-myrskyssä: "Yötä myöten saatiin painaa täysillä"
– Lumen kippaaminen mereen on sallittua toimintaa ympäristön näkökulmasta.
Verhopuomin ympäristövaikutuksista ei ole vielä julkaistu loppuraporttia.
Se kuitenkin tiedetään, että verhopuomista huolimatta mereen päätyy Hernesaaresta lähes 100 kiloa mikromuovia vuosittain lumen takia.
Eikä Hernesaarta ole yksin syyttäminen mikromuovipäästöistä: Myös Viikin ja Kyläsaaren lumenkaatopaikoilta mikromuovia päätyy mereen, kun lumi kipataan puhdistetun jäteveden sekaan.
Huonoista vaihtoehdoista paras
Ympäristöjohtaja Nikunen muistuttaa, että lumen kippaus mereen on kaikista huonoista vaihtoehdoista vähiten surkea, kun tarkastellaan kaikkia ympäristövaikutuksia yhteensä.
Lumen kuljettaminen maalla sijaitsevalle lumenkaatopaikalle aiheuttaa ”melkoisen rekkarallin”, josta syntyy päästöjä ja pahimmillaan liikenneruuhkia.
Toinen vaihtoehto olisi hyödyntää kaukolämpöverkon paluuvettä lumen sulatuksessa. Tämä onkin Nikusen tulevaisuuden visio Helsingin lumiongelman ratkaisuksi, kunhan kaukolämpöverkko itsessään muuttuu ympäristöystävällisemmäksi.
– Visioni on, että tulevaisuudessa kaukolämpöverkon vettä hyödynnetään siinä vaiheessa, kun se on palaamassa takaisin laitokselle. Tällä hetkellä Helsingin kaukolämpö tuotetaan kuitenkin pääosin kivihiilellä, joten kaukolämpöverkon laajamittainen hyödyntämisestä tulisi vain lisää kivihiilipäästöjä.
Lue myös: Tämä on syytä jokaisen vanhemman katsoa – leikit lumikasoissa voivat johtaa vaaratilanteisiin: "Todella pahoja paikkoja"
8.2.2022 kello 9.24, juttua on korjattu. Hernesaaressa mereen päätyy vuosittain 100 kg mikromuovia, ei 10 kg, kuten jutussa aiemmin luki.