Helsinkiläismiehen järkytys: Harrasti seksiä työkaverinsa kanssa – vuotta myöhemmin poliisi soitti ja kertoi epäilevänsä raiskauksesta

Oikeusjuttuun johtaneet tapahtumat pantiin alulle loppukeväästä 2017. Mies kertoi kokemuksestaan käräjä- ja hovioikeudessa. Kertomukset tulevat ilmi oikeuden asiakirjoista. 

Vuonna 2017 mies työskenteli samassa työpaikassa naisen kanssa. 

Miehen mukaan nainen oli lähestynyt häntä Facebookissa. Kaksikko oli jutustellut, ja nainen oli kertonut olevansa sinkku, mutta asuvansa edelleen yhdessä entisen miesystävänsä kanssa.

Yhteydenpito tiivistyi sen verran, että kaksikko alkoi tapailla. Ja kun he kohtasivat, he harrastivat seksiä.

Miehen mukaan suhde oli edennyt enimmäkseen naisen aloitteesta. Juttu jatkui aikansa.

Suhteen kuivahdettua mies kyseli naisen perään muutamaan kertaan, mutta lopulta nainen laittoi miehelle viestin, jonka jälkeen yhteyksissä ei enää oltu.

Pelkoa ja järkytystä

Yli vuotta myöhemmin, syksyllä 2018, miehen puhelin soi. Linjoilla oli poliisi, joka ilmoitti, että miestä epäillään raiskauksesta.

Ilmeni, että entinen työkaveri oli tehnyt hänestä rikosilmoituksen. Mies joutui kuulusteltavaksi, joskin vain puhelimen välityksellä.

Mies oli järkyttynyt. Syyttömyytensä tueksi mies toimitti poliisille hänen ja naisen välistä Facebook-viestinvaihtoa, josta pystyi päättelemään, että nainen oli ollut sukupuoliyhteydessä vapaaehtoisesti.

Poliisin yhteydenoton jälkeen viranomaisista ei kuulunut mitään. Mies jäi siihen käsitykseen, että poliisi todella epäili hänen raiskanneen naisen.

Mies pelkäsi joutuvansa vankilaan. Hän pelkäsi myös työnsä puolesta – eikä syyttä, sillä hänet oli kutsuttu samoihin aikoihin myös työnantajan puhuteltavaksi. Työnantaja oli saanut sähköpostiviestin, jossa kirjoittaja väitti miehen raiskanneen hänen vaimonsa.

Viesti oli lähetetty miehen työpaikan asiakaspalveluun ja ohjattu eteenpäin hänen esimiehilleen. Viestin näki useampi ihminen miehen työpaikalla.

Viestin kirjoittaja oli halunnut "varoittaa" miehestä. Hän kirjoitti miehen olevan "erittäin vaarallinen" ja että hän saattaisi aiheuttaa työnantajalle ongelmia. Kirjoittaja oli kertonut, että toivoi, ettei mies enää "vahingoittaisi muita ihmisiä". Asiasta aloitettiin työpaikan sisäinen selvitys.

Perättömiä raiskausilmoituksia tehdään yllättävän paljon. Vuonna 2019 MTV Uutiset kertoi, että niitä on jopa yli sata vuodessa:

Jo toinen ilmoitus

Poliisitutkinnassa kävi ilmi, että nainen oli ottanut yhteyttä viranomaisiin ensimmäisen kerran jo noin puoli vuotta kaksikon suhteen jälkeen, syksyllä 2017, eli noin vuosi ennen kuin poliisi lopulta soitti miehelle.

Nainen oli tuolloin kertonut miehen raahanneen hänet väkisin sänkyyn ja olleen hänen kanssaan yhdynnässä kielloista huolimatta.

Nainen oli kuitenkin väittänyt, ettei muistanut tilanteesta juuri mitään. Asian selvittely oli siksi loppunut. Mieheen ei ollut tuolloin otettu yhteyttä.

Noin vuotta myöhemmin, hieman ennen miehen poliisilta saamaa soittoa, nainen oli tehnyt uuden rikosilmoituksen. Nainen kertoi, että oli käynyt terapiassa ja että nyt hän muistaisi tapahtumat.

Kaksi kuukautta myöhemmin tapauksen esitutkinta kuitenkin lopetettiin. Poliisi tuli siihen lopputulokseen, että mitään raiskausta ei ollut tapahtunut.

Samalla poliisissa tehtiin lopettamispäätös myös toiseen raiskaustutkintaan liittyen. Nainen oli ilmoittanut poliisille myös toisesta, toisen henkilön tekemäksi väitetystä raiskauksesta.

Naisen mukaan tuo henkilö olisi niin ikään raiskannut hänet samoihin aikoihin kuin hän väitti entisen työkaverin raiskanneen hänet.

Lue myös: Nainen loukkaantui Tinder-treffeillä Kangasalla ja päätti syyttää deittiä raiskauksesta, epäilee poliisi – "Ei olla ymmärretty, minkälainen kivi on laitettu vierimään"

Syyte myös naisen aviomiehelle

Työpaikkaromanssista alkanut soppa eteni oikeuteen, mutta tällä kertaa syytökset eivät kohdistuneet mieheen, vaan naiseen.

Naista syytettiin väärästä ilmiannosta ja kahdesta kunnianloukkauksesta. Oikeudessa kunnianloukkauksesta syytettynä oli myös naisen aviomies.

Syyte väärästä ilmiannosta liittyi polisiille tehtyihin rikosilmoituksiin, kunnianloukkaussyytteet puolestaan miehen työpaikalle lähetettyihin sähköpostiviesteihin.

Syytteiden mukaan sekä nainen että tämän aviomies olivat lähettäneet raiskaussyytöksistä kertovat sähköpostiviestit työpaikalle.

Aviomies oli syksyllä 2018 lähettänyt työnantajalle viestin, jossa muun muassa varoiteltiin erittäin vaarallisesta raiskaajasta. Naisen puolestaan syytettiin lähettäneen työnantajalle samansuuntaisen sähköpostiviestin vielä senkin jälkeen, kun poliisitutkinta asiassa oli jo lopetettu.

Molemmat tuomittiin. Raiskaussyytökset siis katsottiin perättömiksi. Molemmat myös valittivat tuomiosta hovioikeuteen.

Lue myös: Hovioikeus piti voimassa perätöntä raiskausväitettä levittäneen opiskelijanaisen tuomion – "Raiskaajan leima tulee seuraamaan miestä vuosien ajan"

Aviomies uskoi vaimoaan

Helsingin hovioikeus ratkaisi asian maanantaina, tosin vain aviomiehen osalta, sillä nainen oli vetänyt valituksensa pois.

Aviomies vetosi hovioikeudelle tekemässään valituksessaan muun muassa siihen, että oli pitänyt vaimonsa kertomusta raiskauksesta totena. Hänen ei myöskään kertomansa mukaan ollut tarkoitus halventaa miestä sähköpostiviestillään, vaan "tiedottaa" miehen työnantajaa rikostutkinnasta.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota muuten kuin aviomiehen maksettavaksi määrättyjen kärsimyskorvausten osalta. Summaa laskettiin vastaamaan muita samankaltaisia tapauksia.

Aviomiehen katsottiin edelleen syyllistyneen kunnianloukkaukseen ottaessaan yhteyttä miehen työnantajaan.

Hovioikeuden mukaan miehen olisi pitänyt viestin lähettäessään ymmärtää, että kyse oli vakavasta syytöksestä ja että naisen kertomus oli mahdollisesti valheellinen. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että nainen ei ollut kertonut raiskauksesta aviomiehelle heti ja että hän oli tehnyt rikosilmoituksen vasta tultuaan raskaaksi – ja myös sillä, että rikosilmoitusten kohteena oli ollut kaksi eri miestä.

Hovioikeuden tuomiosta käy epäsuorasti ilmi myös mahdollinen motiivi valehdella: nainen oli saanut yhdeksän kuukautta väitetyn raiskauksen jälkeen lapsen, jonka isä aviomies ei ollut.

Käräjäoikeuden lainvoimaisella päätöksellä vuonna 1994 syntynyt nainen tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määrättiin maksamaan raiskaussyytösten kohteeksi joutuneelle miehelle yhteensä 7000 euroa vahingonkorvauksia.

Hovioikeuden päätöksellä tämän aviomies puolestaan tuomittiin kunnianloukkauksesta 40 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen, josta jää miehen tuloilla maksettavaa minimimäärä, eli 240 euroa. Lisäksi miehen käskettiin maksaa raiskaussyytösten kohteena olleelle miehelle 1500 euron vahingonkorvaus.

Lue myös: Perättömät raiskausilmoitukset piinaavat poliisia: motiivina kosto tai omien tekojen peittely – Poliisi: "Ei millään tavalla hyväksyttävää"