Päiväperhosten kannat lähtivät tänä kesänä selvään kasvuun edellisvuosiin verrattuna, kertoo Suomen ympäristökeskus Syke. Useimmat lajit olivat selvästi runsaslukuisempia kuin aiempina vuosina, jolloin kannat ovat voineet keskimääräistä heikommin.
Kesän perhosmäärä oli vähintäänkin 2000–luvun keskiarvon luokkaa, Syke arvioi. Pitkään kestäneen helleaallon vuoksi päiväperhoset kuoriutuivat jopa kolme viikkoa etuajassa.
Perhosten määrä vaihtelee suuresti vuodesta toiseen, mutta kantojen keskiarvoissa ei 2000-luvulla ole tapahtunut suurta muutosta, kertoo Syken tutkija.
– Mehiläisten vähenemisestä on tietysti puhuttu, mutta päiväperhosilla ei Suomessa vastaavaa ole havaittavissa. Kannoissa on vaihtelevan voimakasta vaihtelua vuodesta toiseen, mutta ei mitään selvää suuntaa. Pari edellisvuotta olivat kylmiä ja koleita, kertoo Syken tutkija Janne Heliölä.
Myös yöperhoset voivat hyvin
Runsaslukuisia lajeja olivat muun muassa alkukesän sinisiivet ja hopeatäplät. Myös viime kesinä kärsineitä nokkosperhosia oli enemmän. Edellisvuoden tilanteeseen verrattuna eniten lisääntyivät ohdakeperhonen, juolukkasinisiipi, suokeltaperhonen, loistokultasiipi ja keisarinviitta.
Helteen aiheuttama kuivuus haittasi joitakin päiväperhoslajeja. Rehevää kasvillisuutta suosivien tesma-, kartta- ja noitaperhosten määrät laskivat.
Päiväperhosten rinnalla myös yöperhosilla menee hyvin.
– Yöperhosten kannat vaihtelevat samansuuntaisesti kuin päiväperhosilla, jos päiväperhosilla on hyvä vuosi niin yöperhosillakin lähtevät kannat kasvamaan.
Kesällä huomiota on herättänyt erityisen runsaslukuinen, päivisinkin lentävä gammayökkönen, joka on aiheuttanut paikoin laajaa vahinkoa viljelyksillä.
– Kyseessä on laji, joka vaeltaa Suomeen etelästä. Sillä on ollut hyvä tilaisuus lisääntyä etelämpänä ja on ollut sopiva ilmavirtaus Suomeen, kun aikuiset ovat kuoriutuneet, Heliölä kertoo.