Turkulainen Nils Hallberg bongasi viikonloppuna kukkapenkissä erikoisen siivekkään, joka muistutti erehdyttävästi eksoottista kolibria. Perhostutkija tunnisti otuksen perhoseksi, joita on alkanut ilmastonmuutoksen myötä näkyä Suomessa yhä enemmän.
– Turussa lauantaina kuvattu, onko kolibri vai mikä, Nils Hallberg pohti viestissään, jonka hän lähetti videon kera MTV Uutisille alkuviikolla.
Hallbergin kuvaamalla videolla kukkapenkissä pörräsi ja imi mettä kolibria muistuttava värikäs siivekäs. Se oli jopa kolibriksi kuitenkin kovin pieni. Lisäksi olisi varsin erikoista, jos suomalaisessa kukkapenkissä havaittaisiin lähinnä Amerikassa yleinen kiitäjälintu.
Turkulainen Nils Hallberg bongasi viikonloppuna kukkapenkissä erikoisen siivekkään, joka muistutti erehdyttävästi eksoottista kolibria. (Kuvakaapaus Nils Hallbergin lähettämästä videosta.)
Kolibrin näköinen perhonen on isopäiväkiitäjä
Suomen perhostutkijain seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila kertoo, että kyseessä ei ole lintu ensinkään, vaan perhonen nimeltä isopäiväkiitäjä.
Tänä vuonna niitä on havaittu Suomessa poikkeuksellisen paljon.
– Siis enemmän kuin koskaan, Kaitila selventää.
Perinteisesti laji on ollut Suomessa harvinainen, mutta ilmaston lämpenemisen myötä niitä on alkanut näkyä yhä enemmän. Laji ei kuitenkaan vielä talvehdi Suomessa.
– On olemassa yksi havainto siitä, että se olisi onnistunut talvehtimaan Suomessa ilmanvaihtohormissa, mutta käytännössä laji on eteläisempi. Niitä elää Aasiassa, Euroopassa ja Afrikassa.
– Vielä 30 vuotta sitten Suomessa havaittiin satunnaisesti yksittäisiä yksilöitä. 2000-luvun puolella niitä alkoi tulla joinain vuosina aikamoisia määriäkin. Nykyisin niitä tavataan Suomessa joka vuosi.
Isopäiväkiitäjä, tai etelänpäiväkiitäjä, on eteläeurooppalainen laji, joka voimakkaana lentäjänä vaeltaa silloin tällöin Suomeen eteläisten tuulien siivittämänä. Se ruokailee kukilla "kolibrimaisesti" pysähtymättä, paikallaan lentäen.
Nuoret perhoset jo supisuomalaisia yksilöitä
Vaikka isopäiväkiitäjä ei Suomessa siis ainakaan vielä talvehdi, niiden talvehtimispaikat ovat yhä pohjoisempana ja matka Suomeen on entistä lyhyempi.
Tämä sukupolvi, jonka edustajia Suomessa on tänä kesänä runsain määrin lennellyt, on Kaitilan arvion mukaan alun alkaen jo kuoriutunut Suomessa.
– Niiden vanhemmat ovat lentäneet todennäköisesti alkukesällä Suomeen, jonne naaraat ovat munineet.
Isopäiväkiitäjä kuuluu lajeihin, jotka vaeltavat säännöllisesti etelästä pohjoiseen. Muita vastaavia ovat muun muassa ohdake- ja amiraaliperhonen.
– Riippuu vuodesta, minne asti vaellus riittää.
Havununna on runsastunut Suomessa merkittävästi 2000-luvulla.
Havununna voi aiheuttaa tulevaisuudessa suurta harmia
Kaitila kertoo, että isopäiväkiitäjästä ei ole mitään haittaa Suomen luonnossa eikä se ole vieraslaji.
Sellaisiakin perhoslajeja tullaan Suomessa etenkin tulevaisuudessa näkemään.
– Sanoisin, että sellaiset lajit tulevat aiheuttamaan haittoja, jotka alkavat Suomessa myös talvehtia. Toisaalta myös Suomessa pitkään talvehtineet lajit voivat runsastua elinolojen parantuessa.
Tällainen on esimerkiksi Keski-Euroopassa tunnettu havupuiden tuholainen havununna. Sitä on esiintynyt Suomessa Kaitilan mukaan jo noin 100 vuotta, mutta se on runsastunut merkittävästi 2000-luvulla.
– Lounaissaaristossa joistain saarista ovat kuuset kuolleet kokonaan sen lajin takia. On ihan ennustettavaa, että meilläkin alkaa ilmaston lämpenemisen myötä esiintyä tämän lajin takia merkityksellisiäkin metsätuhoja. Varsinkin eteläisen Suomen kuusikot saattavat olla vaarassa.
Laji.fi-tietokannan mukaan isopäiväkiitäjiä on havaittu Suomessa aiempina vuosina Lapin Ivaloa myöten. Tänä vuonna pohjoisin havainto on Kuusamosta.