Britannia ja EU pyrkivät luultavasti sopimaan tärkeimmistä kysymyksistä vuoden loppuun mennessä, mutta paljon jää vielä vuoteen 2021.
Britannian perjantaisen EU-eron jälkeen käynnistyi loppuvuoden kestävä siirtymäaika, jonka aikana Britannian ja EU:n pitäisi päästä sopimukseen uudesta kauppasopimuksesta sekä tulevaisuuden yhteistyöstä muun muassa oikeus- ja turvallisuuskysymyksissä.
Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela arvioivat STT:lle neuvottelujen kiperimpiä kysymyksiä.
Lue myös: Britannia on virallisesti eronnut Euroopan unionista
EU:n ja Britannian välinen vapaakauppasopimus
Kun kauppasopimusta lähdetään hieromaan, EU:n ja Britannian pitää ensin päästä sopuun yhtäläisestä toimintaympäristöstä.
– Neuvotteluissa pitää varmistaa, ettei Britannia lähde kilpailemaan epäreilulla tavalla eli muodostamalla itsestään epäreilun säätely-ympäristön niin, ettei se sitoudu yhteisiin pelisääntöihin esimerkiksi työvoiman ja ympäristön suojelussa, verokilpailussa tai finanssialan lainsäädännössä, Miettinen kertoo.
Kauppaneuvotteluissa iso kysymys on se, kuinka läheistä suhdetta Britannia haluaa tavoitella EU:n kanssa. Osapuolet kertovat neuvottelutavoitteistaan lähiviikkoina.
– Mitä kauemmas Britannia haluaa irtautua, sitä enemmän kilpailunäkökulma korostuu. Ja mitä kauemmas EU-standardeista ja säätelystä Britannia haluaa, sitä vähemmän sillä on pääsyä EU:n sisämarkkinoille, Jokela sanoo.
Oikeus- ja turvallisuusyhteistyö
Yhtäläisen toimintaympäristön lisäksi neuvotteluissa toinen iso kysymys on EU:n tuomioistuimen rooli.
– Se kysymys säteilee kaikkiin muihin neuvotteluihin. Miten erilaisilla säätelyaloilla päästään yhteistyöhön, jos Britannia ei halua enää kunnioittaa EU:n tuomioistuimen päätöksiä?
Miettinen uskoo, että turvallisuusyhteistyön jatkaminen on sekä EU:n että Britannian intresseissä.
– Lähinnä on kyse siitä, mitkä ovat ne tulevaisuuden foorumit ja yhteistyön muodot. Britannia myös jättää aukon EU:n puolustuskykyyn. EU:n pitää ratkaista, miten Britannian jättämä tiedollinen ja taidollinen aukko saadaan paikattua.
– Britannian tiedustelupalvelu on jo nykyisellään kansainvälisesti linkittynyt kumppanimaihinsa. EU:n kannalta on riskinä, että se jää kansainvälisen kehityksen ulkokehälle.
Sopimuksen aikataulu
EU on sanonut, että sopimus pitää saada valmiiksi marraskuun loppuun mennessä, jotta se ehditään hyväksyä ja ratifioida ennen vuodenvaihdetta. Britannian pitää päättää heinäkuun alkuun mennessä, haluaako se siirtymäaikaan pidennystä vuoden 2022 loppuun. Pääministeri Boris Johnson on kuitenkin torjunut tämän vaihtoehdon jyrkästi.
Tutkijoiden mukaan todennäköistä on, että vuoden loppuun mennessä pyritään saamaan aikaan sopu tärkeimmistä kysymyksistä. Näin Britannia voisi välttää lisäajan pyytämisen.
– En usko, että koko sopimuskokonaisuutta millään saadaan aikaiseksi tämän vuoden aikana. EU-komission linja on ollut se, että neuvotteluja lähdetään käymään eriytetysti, eli kaikesta ei pyritäkään pääsemään sopimukseen vuoden loppuun mennessä. Luulen, että esimerkiksi ilmailuun, turvallisuusyhteistyöhön sekä tiettyihin vientialoihin liittyvät kysymykset ovat niitä, joissa katkojen syntyminen aiheuttaisi suurinta haittaa puolin ja toisin ja joista siksi yritetään sopia tämän vuoden puolella, Miettinen sanoo.
Myös Jokela epäilee, että vuoden lopulla ratifioidaan se, mikä on ratifioitavissa, ja lopuista kysymyksistä jatketaan neuvotteluja ajan kanssa.