Historiallisen kuumat paikat: Nasan luotain käväisi auringon kaasukehässä – tältä se näytti

5:14img
Nasan luotain käväisi auringon kaasukehässä
Julkaistu 15.12.2021 13:48

Olli Tiihonen

olli.tiihonen@mtv.fi

@ollitiihonen5

Avaruusalus on ensimmäistä kertaa ikinä lentänyt auringon kaasukehässä. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa kutsuu hetkeä historialliseksi.

Parker-aurinkoluotain upposi huhtikuussa hetkeksi aurinkoa ympäröivän koronan alueelle. Vaikka käväisy tapahtui huhtikuussa, analyysi varmisti vasta nyt sen oikeasti tapahtuneen.

Analyysistä selvisi, että kuumuutta ja säteilyä sietänyt Parker keräsi uusia tietoja auringon toiminnasta.

– Kuuhun laskeutuminen antoi tietoa tutkijoille, miten se oli muodostunut. Samaan tapaan auringon koskettaminen on jättimäinen askel ihmiskunnalle, mikä auttaa meitä paljastamaan kriittistä tietoa lähimmästä tähdestämme ja sen vaikutuksista aurinkokuntaan, Nasan heliofysiikan tiedeosaston johtaja Nicola Fox kertoo.

Lue myös: Aurinkokunta saattaa olla croissantin muotoinen – nyt tutkijat selvittivät, miksi

Luotain liikkuu hurjaa vauhtia

Parker-aurinkoluotain on yksi Nasan rohkeimmista tehtävistä. Se laukaistiin kolme vuotta sitten, ja sen on määrä tehdä toistuvia ja toinen toistaan lähempiä ohimenoja auringosta.

Luotain liikkuu 500 000 kilometriä tunnissa. Sen strategiana on käväistä nopeasti auringon vaikutuspiirissä ja tulla nopeasti ulos, ja tehdä samalla mittauksia paksun lämpösuojan takaa.

Huhtikuussa Parker käväisi koronan ulkoreunalla, jossa auringon materiaali, joka on normaalisti sitoutunut aurinkoon painovoiman ja magneettisten voimien avulla, vapautuu virtaamaan avaruuden poikki.

Tästä on vielä 13 miljoonaa kilometriä auringon näkyvään pintaan eli fotosfääriin.

Viiden tunnin aikana Parker ylitti koronan ulkoreunan rajan kolme kertaa. Vuonna 2025 luotaimen on määrä mennä seitsemän miljoonan kilometrin päähän fotosfääristä.

1:42img

Tältä avaruusteleskooppi Hubblen korvaaja näyttää. 

Parkerista toivotaan apuja aurinkomyrskyjen ennustamiseen

Tutkijat ovat erityisen innoissaan koronasta, sillä siellä tapahtuu ilmiöitä, joita ei toistaiseksi olla pystytty selvittämään.

Esimerkiksi ”superkuumeneminen” on yksi niistä. Näkyvässä fotosfäärissä lämpötila voi olla 6 000 astetta, mutta koronassa lämpötila voi yltää hämmästyttävään miljoonaan asteeseen.

Lisäksi Parkerin toivotaan antavan lisätietoa aurinkomyrskyistä, joista pahimmat voivat vahingoittaa satelliitteja tai sähköverkkoja. Tämän vuoksi niitä halutaan ennustaa paremmin ja Parkerilta odotetaan apua juuri siihen.

Lue lisää: Kun voimakas aurinkomyrsky iskee, on 17 tuntia aikaa reagoida – näin Suomelle kävisi

Sähköt poikki ja netti matalana? Suomalaistutkijat selvittävät aurinkomyrskyn vaikutuksia

Tuoreimmat aiheesta

Avaruus