Ensimmäiset Auringon salaisuudet julki – paahtavaan kuumuuteen lähetetyn luotaimen data paljastaa ennen näkemätöntä tietoa aurinkotuulista

Tutkijat julkistivat ensimmäisiä tietoja, joita Parkerin aurinkoluotaimella on saatu kerättyä Auringosta. 

Parker Solar Pribe eli Parkerin aurinkoluotain on matkannut aurinkokunnsasamme jo yli vuoden päivät. Nyt Nasan tutkimusryhmä on esitellyt ja julkistanut ensimmäiset tutkimustulokset, jotka pohjautuvat luotaimen keräämään dataan. 

Havainnot paljastavat uutta tietoa erityisesti niin sanotun hitaan aurinkotuulen syntymisen mekanismeista. Tutkimusryhmä kertoo tiedotteessaan tähän saakka merkittävimmän havainnon olevan se, että hidas aurinkotuuli saa alkunsa koronan aukoista. 

Tiedot perustuvat ensimmäiseen lähikontaktiin

Luotaimen tarkoitus on tutkia ensimmäistä kertaa Auringon ulompaa kaasukehää koronaa, joka on noin 300 kertaa kuumempi kuin Auringon pinta, jopa 1,1 miljoonaa celsiuastetta. Tarkoitus on myös oppia ymmärtämään paremmin esimerkiksi aurinkotuulta ja aurinkomyrskyjä. 

Nimenomaan korona synnyttää aurinkotuulen, jota luotain erityisesti tutkii. Aurinkotuulet ovat voimakkaita purkauksia, jotka aiheuttavat häiriöitä Maan magneettikentässä. Vaikutukset voivat tuntua myös maan pinnalla esimerkiksi sähköverkoissa. 

Tähän mennessä luotain on käynyt lähellä Aurinkoa yhteensä kolmesti, mutta nyt julkistetut tiedot perustuvat ensimmäiseen lähikontaktiin. Joka kohtaamisella luotain asettui viikoksi koronan aukon yläpuolelle, johon kantautui aurinkotuulen hiukkasia magneettikenttiä pitkin.

Viimeisin kohtaaminen oli syyskuussa, ja seuraavaa odotetaan tapahtuvaksi tammikuussa.

Salaperäinen pöly luotaimen pinnalla ihmetyttää

Toinen tutkijoita yllättänyt tieto liittyy aurinkotuulen nopeuteen. Mallien perusteella on laskettu, että aurinkotuuli kiertää Aurinkoa muutaman kilometrin sekuntivauhdilla tähden pyöriessä. 

Parker-luotaimen keräämän tiedon perusteella vauhti on huomattavasti suurempi, noin 35–50 kilometriä sekunnissa. Nyt tutkijat haluavat tietäää, mistä suuri nopeus johtuu. 

Kolmas merkittävä havainto liittyy salaperäiseen pölyyn, joka kerääntyi luotaimen pinnalle aina sen ohittaessa Auringon. Tutkijoiden mukaan pöly on mitä todennäköisimmin asteroidien tai komeettojen jätettä, joka sulaa auringon lähellä

"Kuin vesiputouksen alkulähteelle pääsisi"

Tutkijat ovat verranneet Parkerin aurinkoluotaimen tekemää tutkimusta vesiputouksen lähteen tutkimiseen maasta käsin. Maasta käsin vesiputousta on mahdoton tutkia, minkä vuoksi on päästävä putouksen kanssa samalla korkeudelle. 

– Jos haluaa tietää veden lähteen, täytyy päästä ylös ja lähemmäksi. Tuleeko vesi esimerkiksi yhdestä kolosta maassa? Vai useasta kivenraosta? Vai onko ylhäällä peräti sadetinjärjestelmästä? Kuvailee fyysikko Stuart Bale Kalifornian yliopistosta Nature-lehdelle

Parkerin luotain on ensimmäinen ihmisen valmistama esine, joka on päässyt yhtä lähelle Aurinkoa koko ihmiskunnan historiassa. Vaikka itse luotain on ainoastaan auton kokoinen, se vaati voimakasta rakettia päästäkseen maan kiertoradan ulkopuolelle ja vaihtaakseen suuntansa kohti aurinkoa. Luotain kestää äärimmäistä kuumuutta ja säteilyä.

Parker Solar Probe eli Parkerin aurinkoluotain laukaistiin Floridan Cape Canaveralista elokuussa 2018. Paljon on vielä selvittämättä, ja siihen luotaimella on runsaasti aikaakin. Luotaimen on tarkoitus kaarrella Auringon läheisyydessä vuoteen 2025 saakka, mihin mennessä se on kohdannut Auringon yhteensä 24 kertaa. 


Lue myös:

    Uusimmat