Historioitsija Teemu Keskisarja pitää puheita vuoden 1918 sisällissodan tabu-asemasta liioiteltuina. Hän kehuu, että Suomessa ei ole kirjoitettu mistään muusta aiheesta niin hyviä kirjoja kuin sisällissodasta, ja aihe on jo ohittanut Suomen sodat historian tutkimusaiheena.
Videolla Keskisarja kertoo muun muassa:
- Mikä rooli ”ulkomaalaisvahvistuksilla” oli sisällissodan tuloksessa
- Mikä oli sisällissodan hirvittävin seuraus
- Miten heti joukkohautojen umpeen luomisen jälkeen Suomessa toteutettiin kansaa yhdistäviä sosiaalisia uudistuksia, joihin verrattuna ”nykyinen sote on Suomi-neidon kainalokarvan kokoinen lillukanvarsi”.
– Siitä vaietusta tabusta kimittävät nykyään yleensä ihmiset, jotka eivät jaksa käydä kirjastossa, tai edes selata kirjastojen tietokantojen nimikkeitä, Keskisarja sivaltaa.
Päivälleen sata vuotta sitten Helsingin Senaatintorilla kulki 12 000 miehen valkoisten voitonparaati, jota johti hymyilevä Mannerheim. Keskisarja kuvailee, että Mannerheim oli jo ”pikku killiäisenä” tiennyt tulevansa sotapäälliköksi, vaikka maata ei etukäteen tiennytkään.
– Mannerheim oli helvetin riemuissaan, että pääsi ponnistamaan kansakunnan kaapin päälle, vaikkakin näin piskuisen suomalaisen kansakunnan, Keskisarja sanoo.
Valkoisen armeijan paraati Senaatintorilla Helsingin valtauksen jälkeen 16.5.1918. Ylipäällikkö kenraali C. G. E. Mannerheim tervehtii eduskunnan puhemiehiä ja eduskuntaa. Mannerheimin edessä puhemiehet S. Alkio, Lundson ja Ingman.
Juttua korjattu 17. toukokuuta kello 7.00: Voitonparaati oli tietenkin sata vuotta sitten, ei sata päivää.