Saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn tuki jalkaväelle kesällä 1944 auttoi ratkaisevasti joukkoja vetäytymisvaiheessa, sanoo aihetta tutkinut kirjailija Hannu Valtonen.
– Tuki oli tehokasta. Osaston tukikohta, Immolan kenttä, oli niin lähellä rintamaa, että päivässä pystyttiin tekemään jopa viisi operaatiota 3-18 koneen lentueilla, Valtonen korostaa. Immola sijaitsee Imatran koillispuolella.
Stukia palaamassa pommituslennolta, - SA-kuva
Everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn osasto tuli Suomeen marsalkka Mannerheimin pyydettyä Saksalta lisäapua Venäjän kesäkuun alussa alkanutta suurhyökkäystä vastaan. Apupyyntö tehtiin 9. kesäkuuta, kun hyökkäys Kannakselle alkoi, ja osasto saapui nopeasti, jo 17. kesäkuuta entisestä asemapaikastaan Virosta.
Itse Adolf Hitler lensi Immolaan onnittelemaan Mannerheimiä tämän 75-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.
Kohteiden määrittelyä tehtäväjaossa Immolassa, SA-kuva
– Immolan sijainti oli tärkeä, sillä suuri osa suomalaiskoneista oli sijoitettu kauemmaksi, kuten Joensuuhun, Ilmailumuseon entinen intendentti Valtonen huomauttaa. Immolaan oli ennen sotaa sijoitettu 18 Bristol Blenheim -pommikonetta, mutta ne vedettiin kauemmaksi kun tilanne kiristyi.
Lentoase kaksinkertaistui
Osaston vahvuus oli noin 70 konetta, suunnilleen saman verran kuin Suomella oli alueella kaikkiaan.
Osa Kuhlmeyn koneista oli kuuluisia syöksypommittaja Junkers Ju 87 D-5 Stukia. Kone oli tarkka, mutta haavoittuvainen: panssarointia ei ollut ja aseistus oli kevyt.
– Toisin kuin Saksassa, Suomen taisteluissa Stukia lennettiin suojaamattomina. Venäläishävittäjistä ei ollut juuri uhkaa ja vasta myöhemmin kesällä vaaraksi nousi venäläisten ilmatorjunta, jota tuotiin paikalle suuria määriä, Valtonen arvioi.
Stuka-iskuja tehtiin keskeisillä taistelupaikoilla Talissa, Ihantalassa, Viipruinlahdella ja Vuosalmella.
Venäjällä oli käytössään Kannaksella murskaavan jalkaväkiylivoiman lisäksi arviolta 1000 konetta. Kuhlmeyn osasto pudotti niistä 126, sen lisäksi, että pommeja pudotettiin 774 tonnia osaston runsaan kuukauden kestäneen toiminan aikana.
Pommit siirrettiin käsivoimin, SA-kuva
Historiikkiarvion mukaan Kuhlmeyn osasto päätti venäläisten ilmaherruuden.
– Nostihan se suomalaisten moraalia vetäytymisvaiheessa, Valtonen sanoo.