Rikoslakiin halutaan muutosta, jotta hoitajiin kohdistuvasta väkivallasta rangaistaisiin tiukemmin. Kaikista hoitotyöntekijöistä jopa 70 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivaltaa koetaan oikeastaan kaikkialla, aina neuvolasta palvelutaloon saakka.
Ammattijärjestö Tehyn luvut kertovat karua kieltä siitä, miten yleistä hoitajien kokema väkivalta on.
Kun kaikista hoitajista väkivaltaa tai sen uhkaa on kokenut 70 prosenttia, ensihoidon kohdalla luku on vielä karumpi, 97 prosenttia.
Lukuja voidaan tarkastella vieläkin tarkemmin.
– 85 prosenttia alle 35-vuotiaista hoitotyötä tekevistä on kohdannut väkivaltaa. Meillä Tehyssä näkemys on, että vakivallan kohtaaminen on todella yleistä, kertoo Tehyn juristi Inka Lehtinen.
Se on oikeastaan niin yleistä, että moni hoitaja ikään kuin ajattelee, että se "kuuluu" työnkuvaan. Tämän tuo esille myös poliisitarkastaja Pekka Heikkinen.
– Poliisissa tiedostetaan hyvin, että näihin sisältyy paljon piilorikollisuutta. Paljon tapauksia jää ilmoittamatta.
Mitään alueellisia eroja Suomessa ei ole siinä, missä väkivaltaa koettaisiin merkittävästi eniten. Voisi sanoa, että väkivaltaa koetaan oikeastaan joka paikassa, jossa hoitajia työskentelee.
– Sellaista paikkaa, jossa sitä ei tapahtuisi, en osaisi lähteä yksilöimään. Sitä tapahtuu ensihoidossa, päivystyksissä, vuodeosastoilla ja vaikka neuvoloissa. Ei ole paikkaa, jossa hoitaja olisi täysin suojassa väkivallalta, kuvaa Lehtinen.
Mitään selvää tilastotietoa myöskään siitä, kuka väkivaltaan syyllistyy, ei ole. Helpompaa on puhua potilasryhmistä.
– Jos puhumme ensihoitajista, niin he kohtaavat humalaisia ja mielenterveysongelmaisia. Toisaalta taas vanhustenhoitoyksikössä on muistisairaita, jotka saattavat syyllistyä väkivaltaan. Myös esimerkiksi lastenkodissa koetaan väkivaltaa, luettelee Heikkinen.
Fyysistä väkivaltaa ja tappouhkauksia
Juristi Lehtinen kertoo, että hoitajien kohtaama väkivalta on hyvin moninaista.
– On lyömistä, potkimista, puremista, raapimista, voidaan kuristaa, sylkeä päälle. Jos on jokin tarttuva tauti, niin sekin on aika paha teko. Välillä on myös kättä pidempää vastassa, tullaan puukolla tai ruuvimeisselillä sohimaan.
Lehtonen muistuttaa, että fyysisen väkivallan päälle tulee monesti myös henkinen väkivalta ja uhkailu.
– Tappouhkauksia on saanut neljäsosa hoitohenkilökunnasta. Ei uhata pelkästään hoitajan terveyttä, vaan sanotaan, että perhe tullaan ottamaan perässä. Näiden lisäksi esiintyy myös vainoamista.
Lue myös: Ensihoitajien vaarallinen arki: Juhaa lyötiin nyrkeillä ja kuristettiin töissä – tekijä selvisi sakoilla
Liitot vaativat rikoslakiin muutosta
Tehy, Suomen Palomiesliitto ja Suomen Ensihoitoalan liitto ry ovat jo vuodesta 2018 vaatineet rikoslakiin muutosta.
Muutoksen ulkopuolelle jäisi edelleen tietyt potilasryhmät, kuten mielenterveyspotilaat ja muistisairaat.
Tällä hetkellä hoitajan pahoinpitelystä rangaistaan pahoinpitelyrikoksena.
Vertailun vuoksi: Virkamiehen, kuten poliisin tai lääkärin, väkivaltaisesta vastustamisesta seuraa neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.
Ollaan siis tilanteessa, että yhteisellä työkeikalla olevat poliisi ja ensihoitaja ovat eriarvoisessa asemassa.
Vastaavasti myös päivystyksessä yhteisessä hoitohuoneessa samaa potilasta hoitava lääkäri ja hoitaja ovat eriarvoisessa asemassa, mitä tulee väkivallan kohtaamiseen.
Jos pahoinpitelet lääkärin tai poliisin, saat vankeutta, jos hoitajan, selviät mahdollisilla sakoilla.
– Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta rangaistusasteikko lähtee suoraan vankeudesta. Pahoinpitely on yleensä sakkoteko. Muutaman kymmenen päiväsakkoa, Lehtinen selventää.
Poliisitarkastajan mukaan tarkasteltavaa on erityisesti hoitoalalla siinä, että hyvin pieni osa hoitajista on virkamiehiä.
– Tässä kuviossa on epäsuhtaa.
Tulisiko tilannetta muuttaa?
– Tässä yhteydessä kun puhutaan, niin olisi luontevaa, että kyllä. En pidä sitä ihmeenä, että järjestöt ajavat tätä asiaa voimakkaasti.
– Itse tiedän omalta uraltani, että on pitänyt tapahtua tällaisia niin sanottuja lopullisia tapahtumia. Ihmisiä on menehtynyt, ennen kuin on herätty suojavarusteisiin ja tällaisiin asioihin. Jos yhteiskunta herää tämän tyyppisiin asioihin vasta sitten kun on pakko, niin kyllähän se suuri epäonnistuminen on, Heikkinen kuvaa.
Alla olevalla videolla ensihoitaja Juha Hyötyläinen kertoo, miten hän joutui pahoinpitelyn uhriksi kesken työtehtävän. Häntä lyötiin ja kuristettiin, tekijä selvisi sakoilla.
2:22
