"Valtavan iso määrä" potilaita joutuu jonottamaan Päijät-Hämeessä hoitoa yli puoli vuotta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella kärsitään paikoin kohtuuttomiksi kasvaneista hoitojonoista. Eräs jalkaleikkaukseen jonottava potilas kertoo MTV Uutisille järkyttyneensä kuullessaan jonotusaikansa yllättävästä pidentymisestä. Kävi ilmi, että hänen jonotusaikansa oli liki kaksinkertaistunut alkuperäisestä arviosta.
– Olen leikkausjonossa jalkakirurgiseen toimenpiteeseen, joka on päiväkirurginen leikkaus. Juhannusviikolla kirurgi teki leikkauksen arvion ja tulevat toimenpiteet. Hän kertoi, että leikkaus menee loppuvuoteen – jonotusaika noin viisi kuukautta, Päijät-Hämeen hyvinvointialueella asuva potilas kertoo.
Potilas päätti soittaa myöhemmin Päijät-Hämeen keskussairaalan kirurgiselle osastolle kysyäkseen, onko häntä koskevan toimenpiteen aika tarkentunut.
– Olin kyllä järkyttynyt, kun hoitaja kertoi, että jonotus menee ensi vuoden puolelle, ja jonotusaika on noin 9 kuukautta.
Sairausloma pitenee kuukausilla
Leikkausjonon piteneminen iskee sekä yksittäisiin potilaisiin että ympäröivään yhteiskuntaan. Potilas ihmettelee, miten yhteiskunnalla on varaa pitää työssäkäyviä ihmisiä pitkissä hoitojonoissa.
– Joudun pitämään työssä turvakenkiä ja kipu on tullut päivittäiseksi riesaksi. Olen ollut sairauslomalla elokuusta saakka.
Potilas arvioi, että jalkavaiva pahenee entisestään ennen operaatioon pääsyä.
– Aivan järjetöntä. Hoitotakuu on pelkkä kirjattu lause. Voin tietysti yrittää kysellä pääsyä muiden hyvinvointialueiden jonoihin, mutta hoitaja kertoi, että yhtä tukossa ne ovat joka puolella.
Potilas soitti kokeeksi Seinäjoen ja Vaasan alueelle, Jyväskylään sekä Ouluun.
–Yhtä pitkät jonot ovat sielläkin.
Pulaa hoitohenkilöstöstä
Yksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtajista kertoo, että elokuun lopussa ortopedian potilaista 26 prosenttia oli odottanut hoitoon pääsyä yli hoitotakuun, eli puoli vuotta.
– Se on valtava iso määrä, tunnustaa hyvinvointialueen tulosaluejohtaja Jussi Haapala.
– Meillä se johtuu siitä, että ortopediassa tekonivelkirurgia on suurin ei-kiireellinen jonoryhmä, ja sieltä on jouduttu ottamaan resurssia kiireellisten hoitoryhmien hoitamiseksi.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tiedostetaan, että tilanne on vaikea.
– Jonotilanne hoidonvarauksessa on hankala. Tilannetta pyritään ja on pyritty parantamaan rekrytoimalla hoitohenkilökuntaa. Hoitohenkilökunnasta on kuitenkin pulaa valtakunnallisesti, Haapala kertoo.
Haapala korostaa, että lain mukaan potilaat ovat samanarvoisessa asemassa riippumatta siitä, mikä on heidän statuksensa työmarkkinoilla.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
"Tähtäämme hoidon saatavuuden parantumiseen"
Hoitoprosesseja on pyritty kehittämään Päijät-Hämeessä entistä toimivammaksi.
– Vuodeosastoresurssia vaativaa kirurgiaa on siirretty – niiltä osin kuin se on turvallista – lyhytjälkihoitoiseksi kirurgiaksi, jolloin potilas kotiutuu yhden sairaalassa vietetyn yön jälkeen, kertoo Haapala.
Myös päiväkirurgiasta on siirretty potilaita polikliiniseen kirurgiaan.
– Polikliinisiä kirurgisia toimenpiteitä onkin tehty elokuun loppuun mennessä reipas 240 kappaletta enemmän kuin edellisvuonna. Kaikki tämä tähtää hoidon saatavuuden parantumiseen.
Kaikkialla tilanne ei ole yhtä vaikea. Alueelliset erot ovat suuria. THL:n tilastojen mukaan heinä–elokuun vaihteessa Etelä-Karjalan ortopediassa 0,4 prosenttia, eli aniharva, ylitti puolen vuoden hoitotakuuajan. Pohjanmaalla luku oli yhden prosentin.